KLIKKAILKAA KUVIA, OVAT ISOJA.
Kaikkiin kuviin on peruskuvana sama taiteilijan naama. Nyt tällaisessa tuskan hiessä. Ja jälleen maailman pienimmästä atomista järkyttyneenä. Ei mitään mittakaavaa. Kysehän on mun LAPSEN synttäreistä, ei mun. Ja kyllä, syyllisyys on jo nyt astunut tulehtuneeseen päähäni hakkaamaan hakullaan. Melkein pilasin rakkaani juhlapäivän.
5 kommenttia:
Tämä on viehättävä, tykkään kovasti.
Huh, toivottavasti olosi on nyt parempi kuin tässä kuvasarjassa.
Susupetal, kiitos. On olo jo todella hyvä, kiitos välittämisestä. Taidan olla sellaisten traagisten kuvien ystävä muutenkin. Sielun sisältöä tai jotain.
Voi sinua! Tuttu tunne tuo panikointi. Mä teen sitä myös, lähinnä omien synttärien aikaan, mutta viime perjantaina myös lapsen synttäreiden takia, mikä oli ihan uusi aluevaltaus minulle. Onneksi tilanteet menevät kuitenkin ohi, eikö. Aurinkoa toivottelen... täällä vaan sataa.
-Rn
Heipsis Rautaneitonen, joo ohi meni jo. Alan vissiin vaan kirjoittaa vähän enemmän itsestäni tänne blogiin. Hyvä vai paha? Ei tietoa. Täällä taas on luvannut sadetta jo ties miten kauan ja ruohikot on ihan ruskeina. Voisitkos lähettää sähköpostilla pari tankillista meidän pihapuille ;-)
Saat vaikka koko sateen :) Tänne tuli jo ihan tarpeeksi. Yritän puhallella nuo sadepilvet sinne etelään sassiin :)
-Rn
Lähetä kommentti