Kansakoulussa paras kaverini oli Soili. Meidän vuokrayläkertamme ullakon pikkuikkunasta näkyi Soilin isän autotalli. Soililla oli pikkusisko, jota kumpikin inhosimme, sellainen äidin pikkukulta, aina kantelemassa. Varmuuden vuoksi, jos vaikka Soili saisi haukut. Olimme Soilin kanssa opettajan mustan kirjan numero ykköset, merkintöjä riitti. Ideoitamme ei riittävästi arvostettu vanhempien maailmassa innovatiivisina tai edes ymmärretty lapsellisena tietämättömyytenä. Aina tuli selkäsauna. Ja yhdessäolokielto. Mitä ihmettä nyt suuren koulun valtavissa varastoissa tuntui muutama kumi, kynä ja ruutuvihko ? Ja jos nyt pari tyttöä hiihtikin "vahingossa" toiseen suuntaan, kuin muu luokka ja meni Soilin kotiin leikkimään ? Monen kilometrin lenkki sekin oli.
Soilin isällä oli kaupungissa suutarinliike ja Soili oli liikkeen naapurissa nähnyt miten kampaamoa hoidettiin. Siispä leikimme kampaajaa. Tuoli ja pöytä vain pihalle, vettä lasiin ja lasiin kampa. Kampauksia alkoi syntyä. Kampaajavuorossa oleva kysyi aina jossain vaiheessa asiakkaalta, halusiko tämä jotain juomista. Asiakas vastasi aina haluavansa ja silloin kampaaja haki pienellä lasilla Soilin äidin säilykekurkkuämpäristä kurkkulientä asiakkaalleen. Sitten Soilin pikkusisko halusi olla asiakkaana, emme olleet kovin innostuneita asiasta, mutta pelkäsimme, että pian ikävä kieli kalkattaisi, joten annoimme siskon istua tuolille. Kun emme tarjonneet juotavaa, alkoi pikkusisko itse sitä inttää meiltä. Soili piipahti lasin kanssa sisälle ja viipyi jonkin aikaa. Palatessaan hän ojensi lasin siskolleen ja sanoi, että nyt kokeilemmekin rouvalle ihan uutta kampausta, otti sakset taskustaan ja nips ! Lopun arvaa. Selkäsauna ja yhdessäolokielto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti