Karen Carpenter laulaa Superstar. Laitan tänne, soinut mulla päässä monta päivää. Kaunis, kaunis. Karen oli itsekin niin kaunis ja kuinka traagista, että hän ei pystynyt sitä näkemään itse.
skip to main |
skip to sidebar
Statcounter all pages
KLIKKAA KUVIA
Klikkaa kuvia, näet ne isompina useimmiten.
Search
Tunnisteet
- animation (23)
- apophysis (40)
- benetton gif (1)
- bipolääri (14)
- corel draw (2)
- digiaika (1)
- elokuva (4)
- faceinhole (9)
- fotoflexer (4)
- gimp (212)
- hihitellen (38)
- info (19)
- inspiring picture (1)
- kissat (30)
- kuntoilu (1)
- kuvamaailma (3)
- lainauksia (1)
- laulu (5)
- laulun sanat (2)
- loppu (1)
- loru (1)
- merge (11)
- muistelua (2)
- musiikki (50)
- painonhallinta (3)
- photo (363)
- photo manipulation (275)
- photofiltre (36)
- photoshop (2)
- picasa (93)
- poem (1)
- pohdiskelua (23)
- päiväkirja (207)
- radio (1)
- sanataide (1)
- scanned (9)
- sqirlz (10)
- terragen (5)
- testejä jne.. (32)
- toivotus (2)
- TV (3)
- uni (4)
- video (30)
- voileipäkakku (1)
- xaos (32)
- YouTube (1)
Archives
-
▼
2008
(384)
- ► heinäkuuta (18)
-
▼
kesäkuuta
(66)
- Mmmmmmustikkapiiras
- Kissa istui ikkunalla
- Ruokaa!
- Ei mennyt putkeen
- Bipokotka
- Tsyget makkarissa
- Syntynyt Villiksi
- Nyt aivoja jumppaamaan
- Kaapin päällä
- Ukkospilviä ja raekuuro
- Ukko mellastaa
- EU:n elintarvikeapu
- Ruoka ja sen kalleuden hinta
- Erakkoko?
- Ei mitään uutta miltään rintamalta
- Lesbot
- Naamat
- Taidefilmi tuli
- Blogiaddikti
- Musiikkityyppini
- Tähdet kertovat
- Sanataidetta
- Space Cowgirl
- Juhannus-Punapää
- Uusi ennätys
- Hyvää Keskikesän Yön Juhlaa Kaikille!
- Unten puheita
- Rokkimimmi 60-luvulta
- Kyyhky langalla
- Yksi meni ulos ja nuuski juhannusta
- Lampun kiemuroita
- Painajaisia
- Uiiii, katsokaa, ei oo totta
- Hyviä uutisia ja morbidia vitsailua
- Pöpperösilmä sanoo huomenta
- Kaunista
- Vauhtia
- Uusi tyyli jälleen
- Päivän herkistelyt
- Kukaan ei tiedä
- Hiukset ovat tulleet takaisin
- Helloutapa helloo!
- 6 unelmaa
- Soitinpalvelu vaihtui lauluseinässäni
- Me Blue
- Fruity
- Öljy lähti - kiilto jäi
- Huono hiuspäivä & Huono kasvopäivä
- Öljypään hörinöitä ja omituisia unia
- Pilvee
- Laulan laulan laulan
- Angst
- Panic Three
- Panic Two
- Panic
- Jälleen kymmensorminen
- Hauska päivä
- Rytmisotkuilua
- Keittiön verhon takana on jotain
- Otin vanhan halpiskameran ja....
- Self Portrait June 2008
- Piti vähän testailla lisää
- Jääkaappipersoonani
- Mitä aurinkoluu?
- Sad Lisa
- Kuu söi lokin
- ► toukokuuta (57)
- ► huhtikuuta (58)
- ► maaliskuuta (43)
- ► helmikuuta (68)
- ► tammikuuta (74)
-
►
2007
(545)
- ► joulukuuta (70)
- ► marraskuuta (87)
- ► heinäkuuta (81)
- ► toukokuuta (60)
- ► huhtikuuta (24)
- ► maaliskuuta (29)
- ► helmikuuta (15)
- ► tammikuuta (16)
-
►
2006
(146)
- ► joulukuuta (25)
- ► marraskuuta (9)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (11)
- ► huhtikuuta (10)
- ► maaliskuuta (17)
- ► helmikuuta (12)
- ► tammikuuta (32)
-
►
2005
(88)
- ► joulukuuta (10)
- ► marraskuuta (14)
- ► heinäkuuta (12)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (1)
About Me
Virtuaalikylä
Links
Bloginappi
Kuvia minusta - Photos of me
Kissojeni muistolle - My cats in memories
Statcounter all pages
5 kommenttia:
Niin, sitä se anoreksia teettää. Peilistä katsoo joku lihava läski, vaikka itse asiassa sieltä katsoo laiha luuranko.
Mulla on kaksi anorektikko ystävää, tietenkin nuoria naisia kumpikin. Kammottavaa nähdä kuinka se sairaus ajaa sellaiseen kuntoon, että jalat ei enää kanna, kun ei elimistö pysty ottaan vastaan ruokaa.
Toinen näistä ystävistäni oli mm. viime kesänäkin tiputuksessa sisätautiosastolla ja pääsi liikkumaan vain pyörätuolilla.
Ja samanlaisia on paljon.
Kamalaa ='(.
On todella kauhea sairaus, ja hoitokin on tosi vaikeaa. Tähän ei osaa muuta sanoa. Liippaa liian läheltä. Menneisyydestä.
Carpenters on ollut mun ehdoton suosikki jo seiskytluvulta lähtien. Yhä niitä jaksaa kuunnella, tuolla Karenilla on kertakaikkiaan aivan mahtava ääni, yksi miljoonasta. Todella sääli, että hän sairastui anoreksiaan, laulaisi varmaan vieläkin. Telkusta tuli kerran elokuva heidän elämästään ja siitä, miten pinnalle pääsivät ja siinä oli kohta, jossa Karen lukee ensimmäistä arvostelua lehdessä, jossa arvostelija kehui ääntä, mutta kirjoitti samalla jotain, että 'vaikka laulaja onkin pulskanpuoleinen'. Siitä lähti Karenin alamäki, juoksi ja juoksi, ei syönyt. Eli jos tuo on totta, pienestä se on kiinni ja voi arvostelijaa minkä teki. Nuori ihminen kun ottaa kaiken liian tosissaan.
Niinpä, huoh. t. marski
Blue Nun, Carpentersien musiikki on todella kaunista, Karenin ääni on niin heleä ja mielettömän puhdas. Jos tuo mitä kerroit on totta, on ihan hirvittävää miten pienestä tosiaan noin vakava sairaus saa alkunsa. Nykyäänhän joka paikka raikaa tätä pullukkajahtia. Ei ole ihme, että nuoret tytöt, ihan lapsetkin, sairastuvat.
Lähetä kommentti