Pöpperösilmä sanoo huomenta

Tänään on pyykkipäivä. Kellot soi, mutta minä se vaan nukuin. Onneksi sentään pääsin tuolta sängystä. Nyt jo tässä kahvia siemailen. Kivaa liikuntaa tiedossa siis tänään, mäki odottaa kassiaan kantavaa pyykkimuijaa. Lekurille pitäisi soittaa ja kysyä lääkkeen vaihtamisesta. Kohta onkin jo puhelinaika. On ollut niin kuono ojassa pitkän aikaa, että mietin SSRI-lääkkeen vaihtoa. *edit* no eihän se vikarienttilekuri vastannut, kerran tuli luuri korvaan. Taitaa olla aika häsis siellä hänellä, loma-aika. Yritän nyt itse vekslata vaihdon. Täytyy vaan ottaa cold turkey vastaan, ei auta muu. :( *edit*

Eilen tytär oli tulossa näyttämään autoa. Kun ei kuulunut mitään, soittelin ja kysyin oliko joku hätä. No oli, joo. Akku oli mennyt tyhjäksi, kun olivat seisontavalot jääneet vahingossa päälle. Virtaa tuli kaapelien kautta. Kello oli sitten jo jotain yhdeksän paikkeilla illalla, kun ihana mobiili kurvasi pihaan. Aito Saksan Liittotasavallan tuote. Suloinen autoyksilö kaikilla mausteilla, sellaisilla kikkamausteilla. Kattoluukkukin on, ihana poutasäällä, kosteahko sateella. Ja vuotava polttoainekanisteri oli juuri pilannut pressun. Kauniin muotoinen auto oli. Hienot linjat. Otin siitä joka puolelta valokuvia, laitan yhden tähänkin. Sitten ajettiin huoltoasemalle kahville. Tai no minä otin tuoremehua. Siellä sain kuulla viime matkan kuulumiset. Niitä en tässä paljastele, tietenkään. Sitten kyseltiin huoltsikan kassalta, että olisiko heillä vielä se ongelmajätepiste, mietittiin, että olisi paras heittää se pressu veks ja ostaa uusi. Mutta huoltsikan iso jätesäiliö oli lopetettu, lähin tuollainen piste olisi Kivikossa.