Tänään heräsin kellon soittoon ja rempseästi tepsahtelin terveysasemalle aamutuimaan, aukaisuaikaan. Pari kuukautta sitten löysin itsestäni erään omituisen....klumpin, sellaisen peukalonpään kokoisen, tosi herkästä paikasta - pardon my french. Siinä sitten ensin kuukauden päivät odottelin, että se sieltä häipyy samaa tietä kuin oli tullutkin, siis minne lie. Lopulta soitin terveysasemalle eräänä päivänä ja tilasin reippaasti aikaa gynsalle. "Täällä ei ole enää sellaista lääkäriä, menkää yksityiselle." Häh? Alaleuka tipahti olohuoneen matolle ja mumisin jotain rahasta. "Jos nyt välttämättä haluatte ajan yleislääkärille, on hänellä seuraava vapaa aika 9.6." Häh? Alaleukani teki benjihypyn kellarikerrokseen. Änkytin ja tihustelin kyynelöitä. "No teidän pitää olla täällä aamulla kello kahdeksan tasan, jos haluatte akuuttiajan, niitä on niin vähän."
Tästä välikohtauksesta meni kolme viikkoa. Täysin kyvyttömänä edes kuvittelemaan kävelemistä, saatika sitten puhumista terveysaseman vastaanottovirkailijoille, hajosin atomeiksi, joiden liimaamiseen etsin ammattiapua. Puhuin oman psyk.lääkärin, tukiryhmän psykologin ja viimeksi eilen terapeutin kanssa asiasta. Vihdoin löysin kadotetun alaleukani sekä myös sen tosiasian, että minulle kuuluu hoito nyky-Suomessa ja jos yleislääkäri ei sitä voi antaa, hän kirjoittaa lähetteen sellaiseen paikkaan, jossa voidaan auttaa. Tänä aamuna sain tunnin päästä tulostani akuuttiajan, homma tutkittiin siellä ja lääkäri (ihana ihminen muuten) kirjoitti lähetteen Kättärille jatkotutkimuksia ja mahdollista leikkausta varten.
Kadonnut tyroksiiniresepteni löytyi vastaanotosta. Kysyin lääkäriltä, voisiko hän kirjoittaa sitä vähän enemmän kuin sata ja hän katsoi reseptiä ja näytti minulle, että siinä luki 6xC, eli kuusi kertaa sadan pakkauksen määrä. Kun olin hakenut ekaa paikallisesta apteekista, he antoivat minulle sata ja merkitsivät sitten ystävällisesti kaikki kuusisataa annetuksi. Kiitti!
Lekuria odotellessa kävin psyk.lekurilta pyytämässäni maksakokeessa, on noita pillereitä tullu tänä vuonna muutaman kerran luultua juustonaksuiksi. Yleislekuri halusi sitten myös kilpparikokeen ja soitti labraan, josta sanottiin, että samasta verestä saa. Kun olin kodin lähellä, kaupan kassalla, soi puhelin. Labra soittaa, että ei veri riitä, voisinko tulla uudelleen. Liikunta maistuu tänään niin oivalta, että iloisena tepastelin takaisin. Labraneito sanoi, että kyse ei ollutkaan veren määrästä, vaan siitä, että se maksakoeputki on erilainen, jokaisella kokeella on omanlaisensa putki. Jaahas, uutta tietoa taas. Sitten marssin iloisena kotiin musta t-paita päällä, kummassakin käsivarressa kirkkaanvalkoiset tupot ja laastarit.
10 kommenttia:
Tosi hyvä, että pääsit sinne vihdoin ja sait lähetteen asiallisiin jatkotutkimuksiin. Muutenkin oot ollut tänään vauhti päällä. Sanoisin minäkin että Niin sitä pitää. :) t. marski ps. miten sais vielä äidin näyttämään "pattiaan"?
Niinpä Marski, patinnäyttöviikot pitäisi julistaa hänellekin....
Auts! Mulla oli kerran "nuorena" sellanen patti SIELLÄ, enkä päässyt pian enää edes kävelemään, kuin hyvin vaivalloisesti. Se sitten puhkaistiin siellä (terveyskeskuksessa) ilman mitään puudutuksia. Kipu oli valtava, mutta paine ja MUU kipu poistui heti sen siliän tien.
Anuradha, mahtoi sattua. Saa nähdä mitä mulle tehdään.....kauhulla odotan. No en vaiskaan, minä en anna mitään tehdä ilman puudutusta.
HÖH !
Nytkö sää vasta menit siitä lääkäriin ? Jo oli aikakin !
No, nyt sekin asia alkaa rullata.
Koskas saat niitten maksakokeittesi arvot ? Kerro sit mullekin, jookosta jookos ?
Kyselee nimimerkki
Eräs Maksa-arvovammainen.
No nyt vasta Anne, kesti vähän kauan keskittyä sinne menoon, kun eka vastaanotto oli niin tyly. Mulla kun toi persoonallisuushöyryö on sellainen ihme vempele, välillä. Mä taas olen hylkyvammainen. Pitäs saada maanantaina, kerron sitten kyllä.
Minusta on karua, ettei tk:ssa ole gynekologia. Eli semmoselle ei pääse ennen kuin tulee vaivaa. Mulla ei tod. oo laittaa jotain seitsemääkymppiä yksityiselle perustarkastukseen tai enempääkin, jos haluaa kunnon tutkimuksia! Eli en ole siis käynyt gynellä vuosiin. Tosin jos oikeesti kiinnostais, kai voisin muutaman kympin joka kk säästää siihen ja sitten mennä...
Marina, mustakin on tosi kumma juttu, että siellä ei enää ole. Tyhmää hommaa jälleen kerran, ei niin vain oteta rahaa vuositarkastuksiin ja sitten ne hoitokulut saattaakin olla tosi kovat, jos sattuu jotain.
Mä en ees tiennyt että siellä on joskus ollut gyne. Mun yks Suomesta kauan pois asunut ystävä sano että mitä, totta kai tk:ssa on gynekologi! Ei uskonut kun sanoin ettei oo... Niin ja ihan typerää on se, ettei sossu korvaa mitään yksityisiä lääkäreitä, ei ees yksityisen määräämiä reseptilääkkeitä! Kuoleeko kaikki köyhät sitte kohtusyöpään?
Marina, kyllä siellä oli vielä ainaskin n. 8 vuotta sitten. No ei tarvitse sentän yksityiselle mennä, jollei ole varaa. Menee vaan päättäväisesti terveyskeskuslääkärille ja jollei hän osaa asiaa hoitaa, hänen kuuluu kirjoittaa lähete sellaiselle, joka osaa.
Niin minäkin sitten lopulta tein ja nyt odottelen kutsua kättärille. Ehkä on jopa hyväkin, ettei siellä terveyskeskuksessa ole joku burn-out gynekologi vaan saadaan lähetteet paikkoihin, joissa asiat hoidetaan kunnolla.
Lähetä kommentti