8.7.08

hei kaikille ihanille ihmisille

Minä ajattelin nyt lähteä pois. Ei löydy syytä jäädä tänne. Olette olleet ihania, kiitos. Jami tuossa istuu skannerin päällä ja katsoo tarkkaan mitä teen. Toivon että joku ihana ihminen ottaa ja pitää Jamista huolta. Hän on maailman paras kissapoika. Arka mutta ihana. Silitän häntä juuri. Tiedän hänen edellisen emäntänsä kuolleen ja Jami joutui viettämään pari vuorokautta kuolleen emäntänsä kanssa. Toivon ettei nyt käy niin. Toivon että tyttäreni hoitaa Jamille uuden kodin. Niin hän tekeekin, tiedän sen. Laitoin juuri Jamille Extra-annoksen ruokaa, jonka hän otti iloisena vastaan.

202 kommenttia:

1 – 200 / 202   Uudempi›   Uusin»
Anonyymi kirjoitti...

Älä ihmeessä, aina on olemassa jokin ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti...

Älä mene! Aina löytyy syytä elää! Jos ei tänään tunnu siltä, niin huomenna on voi olla jo paljon parempi päivä.

Anonyymi kirjoitti...

NAINEN !
MITÄ SÄÄ OIKEIN TOUHUAT SIELLÄ !
Mää oon pysynyt tolkuissani sun avullasi. Sää et nyt jätä mua, ettäs sen tiedät !

Mää tuun sinne jos ei susta kuulu tän päivän aikana. Ja tää ON uhkaus, ei mitään jonnin joutavaa höpinää !

Anonyymi kirjoitti...

Olet kommenttien perusteella valvonut yön ja kaikki tuntuu moninkertaisesti ahdistavalta ja vaikealta. Sanot, ettei ole syytä jäädä! Haloo, sulla on tytär, perhe, blogistanian avoin ja ihanin blogi kaikilla mausteilla!

Anonyymi kirjoitti...

Kati! Nyt menet nukkumaan ja ilmoittaudut heti kun heräät!!!
-Rautaneito

Anonyymi kirjoitti...

Hyvänen aika!! Ensin luulin että kyseessä on joku karmiva vitsi, mutta sitten hitaasti älysin ettei ollutkaan. Mistä masennus nyt yhtäkkiä noin pahana pamahti?! Et lähde minnekään. Olet tärkeä monelle, sinun elämäsi on tärkeä. Voimaa sinulle!!

Anonyymi kirjoitti...

Häh???

Katili, ei voi olla totta, eihän???

:(

Anonyymi kirjoitti...

Katili heti takaisin tänne, SÄ ET JUMANKAUTA NAINEN TEE MITÄÄN ITSELLESI. Mä en kestä enää tätä. Täytyy olla joku muu ratkaisu. t. marski

Anonyymi kirjoitti...

katiliini, katiliini!

nyt ei ole kiire yhtään mihinkään. ilmoittaudu íhan heti meille kaikille blogissasi.

me olemme kaikki kanssasi, se jos mikä on hyvä syy jäädä tänne!
t, liskonainen

ps. kai joku on jo käynyt tarkistamassa kuntosi?

Anonyymi kirjoitti...

Sinnittele Katili rakas, oma siskoni, sain sinulle sinne ihmisen paikalle, toivon ja rukoilen ettet ole ehtinyt tehdä mitään peruuttamatonta, en kestäisi sitä. marski, joka odottelee hädissään täällä

Anonyymi kirjoitti...

Jestas! Minkä mä voisin lähettää sun luoksesi, että tulisit toisiin aatoksiin? :ó(

Anonyymi kirjoitti...

Siskoni lähti ja on nyt vapaa, voimia kaikille. t. marski

Anonyymi kirjoitti...

Voitte käydä vilkaisemassa http://www.kristiina.vuodatus.net/
sivulla. t. marski-kristiina

Juliet Parrish Radha kirjoitti...

Jaaha... :ó/

Että sillä tavalla...

----------------------

Kuka keksii enemmän sanoja? Rakas Täti! Toivottavasti olet hyvässä paikassa nyt.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä päässä ainakin ihan sanaton olo. Ei pysty vielä ymmärtämään. Rakas äiti, toivottavasti olet nyt paremmassa paikassa <3
-S

Anonyymi kirjoitti...

Rakas S voisinpa olla luonasi. t. marski-kristiina

Anonyymi kirjoitti...

Räiskyvää RokkiKatilia muistelen lämmöllä.

Anonyymi kirjoitti...

S ja Marski !

Lämmin ajatukseni teille. Tutustuin Katiin täällä blogimaailmassa, koska hän oli myös tämän bipotien kulkija. Kertakaikkiaan hyvä tyyppi ja ihana ihminen.
Voimia teille.

Anonyymi kirjoitti...

"Oh, great creator of being
grant us one more hour to perform our art
and perfect our lives

We live we die
and death not ends it."

Katilille hyvää matkaa toivottaen

Bambi :')

http://www.youtube.com/watch?v=9vwF_KUEimY

Hallatar kirjoitti...

Mie vain satunnaisesti kommentoin joskus Katilia ja hän minua...

Tunnen syyllisyyttä, etten ollut enemmän.

Voimia ja halauksia omaisille.

Anonyymi kirjoitti...

Voi rakas Katili... En uskonut näin käyvän. Otan osaa kaikkien sukulaisten ja ystävien suruun.

Anonyymi kirjoitti...

Itsemurha??

Anonyymi kirjoitti...

Lämmöllä Kummitäti Katia muistaen. Suru on suunnaton, muisto sinusta aina säilyy sydämessäni..

terveisin, Arto Sirkiä

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kaikille myötäelämisestä t. marski

Anonyymi kirjoitti...

voi ei tää on liian kamalaa..


osannottoni kaikkien omaisten ja läheiten suruun.

SusuPetal kirjoitti...

Juuri mökiltä tulleena luin tämän.

Osanottoni.

Kati oli hieno, upea, lahjakas nainen. Voi tätä surua.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Tuuliwiiri ja Susupetal. t. marski-kristiina

Anonyymi kirjoitti...

Sattuu lukea tätä viestiä, tää kun on Katin viimeinen yhteys tähän maailmaan. Olis edes laittanu mulle viestin, olisin juossu hänen luokse! Tää ikävä tuntuu liian suurelta kestää. Tulisit takaisin!!
-S

Saara kirjoitti...

Syvä osanottoni Katilin läheisille.

Stipi kirjoitti...

Voimia S ja Marski.

Bethel kirjoitti...

Voi kulta Katiliini!

Matkoilla olen ollut ja tällainen uutinen täällä odotti...

Itken
Sinulla rauha nyt

Voimia läheisillesi ja sinulle siellä Taivaan kodissa lähetän rakkauteni

Bethel

Anonyymi kirjoitti...

Voi S rakas, koeta kestää, mä tuun huomenna. Te ihanat ihmiset, kiitos. t. marski

Anonyymi kirjoitti...

otan osaa

(ja toivon että kukaan ei olisi
näin yksin eikä joutuisi tekemään näin)

Anonyymi kirjoitti...

Voi hyvänen aika tämmöstä en olisi halunnut löytää blogista, osanotto ja voimia jälkeen jääneille.

Anonyymi kirjoitti...

Kati.
Mun on niin ikävä sua.....
Voisin lähtee sun perässäs.

='(

Anonyymi kirjoitti...

Hirlii ja Leena kiitos.
Anne, et varmaan lähde, ei enää, sä oot tärkee meille S:n kaa, niinkuin kaikki muutkin blogistit. Sisua nainen, niinkuin mekin yritetään, halaus. t. marski

Inkivääri kirjoitti...

Voi hyvänen aika sentään! Osanottoni omaisille näinä raskaina päivinä.

Anonyymi kirjoitti...

Voi hyvin Katili, missä nyt lienee oletkin!
Kiitos siitä ajasta kun jaoit rohkeasti ja peittelemättä elämääsi blogiyhteisössämme.
Olen surullinen ja hämmentynyt niinkuin moni muukin.
Voimia läheisillesi!
"Älkää surko sitä, että olen kuollut vaan iloitkaa siitä, että olen elänyt!"

Katilin blogi oli sivupalkissani.Säilytän sen siellä, mutta liitin nimeen hänen kuolinpäivänsä.

Anonyymi kirjoitti...

Osanottoni läheisille, ja voimia jaksaa surussanne.

vintti

Anonyymi kirjoitti...

Oon sanaton, kiitos. t. marski

Anonyymi kirjoitti...

Lämmin osaottoni!

Anonyymi kirjoitti...

Tiinuli, kiitos. t. marski

Anonyymi kirjoitti...

Lämmin osanottoni ja voimia läheisille suuressa surusaan !

Anonyymi kirjoitti...

Osanottoni teille kaikille, jotka jäitte suremaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Helvihanna ja Arokettu. t. marski

liskonainen kirjoitti...

tänään on kulunut kuukausi Katiliinin päätöksestä ja toteutuksesta.
tänään suru on muuttunut kaipaukseksi, vihaksi,
jonakin päivänä meille selviää vastaus kysymykseen: miksi?

Stipi kirjoitti...

En vieläkään tajua, että häntä ei ole. En koe kieltäväni asiaa vaan en vain yksinkertaisesti usko. Koko ajan odotan, että pian tänne ilmestyy uusi viesti, jossa hän kertoo kaiken olleenkin vain hänen mustaa huumoriaan. Kuolema ei ole millään tavalla konkretisoitunut, koska valitettavasti en päässyt saattamaan häntä viimeiselle matkalle.
Ei mene päivääkään etten häntä ajattele.

Anonyymi kirjoitti...

Ei voi olla totta, että siitä on vasta kuukausia, nää viikot ovat tuntuneet niin raskailta ilman rakasta isoa siskoa, mutta sen tiedän että Katilla on rauha ja hyvä olla, se lohduttaa hiukan. Jaksamista kaikille t. Marski

Anonyymi kirjoitti...

voi kuinka olisin halunnut kertoa Katilille upeasta konsertista... ja jotenkin odotin hänen kommenttiaan omassa blogissani. Ja sitten taas muistin. Hän kuitenkin elää(!) mielessäni :)
-Rautaneito

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut sivuja muutaman vuoden ja nyt vasta tänä aamuna 20.8.2008 tutustuin "itse persoonaan".

Olisin vaan toivottanut "tervetuloa "bipo"eläkeläisten joukkoon" ... vaan mitä luin. :´(

Siis: "Tervetuloa ja näkemisiin ... sitten joskus syksyllä".

Kiitos hienoista sivuista ja niiden jakamisesta.

Sasa

Anonyymi kirjoitti...

"Syvä osanottoni ja voimia suruun myös läheisille"

Sasa

Anonyymi kirjoitti...

Sasa kiitos ja voimia kohdata tämä meillekin surullinen asia. t. marski Katin pikkusisko

Anonyymi kirjoitti...

Hei marski,

alkujärkytyksen jälkeen tulee aina kysymys miksi, miksi, miksi???

Itse mietin, että vaikuttiko eläkkeelle jääminen häneen masentavasti/tyhjentävästi = sekoittaen elämän tarkoituksen ... kuten minulle kävi v. 2004, kun itse jäin ...
ja tämä syy miksi olisin hänelle viestittänyt ...

Vastaus kuitenkin lopulta on aina:
"Tutkimattomia ovat Herran tiet"

... ei meillä siis muuta vastausta ole.

Katin elämä oli kuitenkin myös valtavan rikas - blogistakin lukien - ja siitä jälkeen jäävien pitää muistaa olla kiitollisia ja iloisia. Näin äitini (72 v)muistutti minua sairasvuoteellaan viimeiset viikkonsa: "Älkää lapset minua vain surko vaan muistakaa iloita ja nauraa elämästäni. Olen elänyt rikkaan, värikkään elämän. Suurin lahja elämässä olitte te: neljä lasta."

Menetin myös siskoni aikoinaan pyöräonnettomuudessa hänen ollessaan 25 v nuoruuttaan puhkuva ja rakastunut nuori nainen. Silläkin oli kuitenkin oma tarkoituksensa. Se oli hänen elämänsä.

Halaus siis sinulle vielä, marski, ja kaikille sureville. Surun ohessa iloitkaamme elämästä itsessämme ja ympärillämme:


KATSO TÄTÄ PÄIVÄÄ


Katso tätä päivää, sillä se on elämä.
Sen lyhyessä hetkessä on koko totuus.

Siinä on koko olemassaolosi todellisuus,
kasvun riemu, toiminnan loisto, kauneuden kirkkaus.

Eilinen on vain unta, huominen on vain näky.
Mutta jos elät tämän hetken hyvin, on eilinen uni onnesta,
jokainen huominen toivenäky.

Katso siis tarkkaan tätä päivää,
aloita jokainen aamu uusi elämä.

(Goethe)


Sasa

Anonyymi kirjoitti...

Sasa kiitos ja lämmin halaus sinulle. t. marski

Anonyymi kirjoitti...

Elämä jatkuu. Onko Katin lähdöstä jo näin pitkä aika oikeasti? :O
Ympärillä on paljon kauneutta, jonka jaan äidin kanssa, toivon että hän katsoo maailmaa osittain minun silmilläni. Ja äiti tietenkin jatkaa elämää, meissä kaikissa. Rakas <3

p.s. viesti saattaa kulkeutua täältäkin, eli Jami asuu nyt meidän perheessä. laittakaa sanaa eteenpäin =)

-S

Anonyymi kirjoitti...

S. aika on tosiaan kulkee tapahtumista huolimatta, laitan blogiini Jamin tänhetkisen kotipaikan. Kati kulkee aina elämässämme mukana. t. Marski

Anonyymi kirjoitti...

Hei S.

lueskelen edelleen täällä, koska juuri äitini menettäneenä (ja aikoinaan siskoni) viesti kosketti syvästi - olenhan myös ns. bipo - eli halaus sinullekin.

Minunkin äitini, joka nukahti syliini, pääsiäisenä 2007 katselee minua kaikkina päivinä ja parhaiten kohtaamme luonnossa: sienimetsissä, joissa äitini kanssa lapsuudessa paljon kävin ... matkoilla, kun matkustelimme yhdessä ja ennen kaikkea merillä ja järvissä, kun "poljen vesijuoksulla" kipeätä, äidiltä perittyä, selkääni kuntoon kauniissa järvimaisemassa ihanien poutapilvien alla ... vain kuikat ja kalat seuranain. Luojan luoma ihana luonto ympärillä.

Siellä reilu vuosi siten nukkunut äitini minulle auringon ja pilvien lomassa nauraa ja vilkuttaa.

Sinussa, kuten minussakin, äitimme elävät ja meidän lapsissamme eli sinun tulevaisuudessa.

Ihanaa, että Jami on nyt sinulla ja voi hyvin. Itselläni kaksi koiraa ja kolme teiniä :)

Hyvää jatkoa myös sinulle elämässä.

t. Sasa 44 v - Katin bipo-blogin säännöllinen lukija. Teen itse syklosta ja biposta vapaaehtoistyötä.

Anonyymi kirjoitti...

Runsaan viikon päästä olisi sinun syntymäpäiväsi isosisko, voi miten toivoisin sinun olevan täällä nyt. Mulla on ikävä sua Kati. Ajattelin tehdä sinulle muistoblogin, mutta yhtäkkiä tajusin, että tässähän se jo on. Rakastan sinua siskeliini. <3

Anonyymi kirjoitti...

Tänään on se päivä josta puhuit, maagiset luvut 54 ja 54 yhdistyvät. Olisitpa vaan itsekin viettämässä tätä päivää. On syntymäpäiväsi enkä saa halata sua. Jos olisit täällä onnittelisin kuitenkin suuresti ja kertoisin miten rakas olet. <3
-S

Stipi kirjoitti...

Vein haudallesi callunan ja yhä edelleen yritän ymmärtää ettet ole luonamme.
Tänä vuonna jäi synttärikahvit juomatta.
Lämmin halaus kaikille Katin sukulaisille ja ystäville.

Anonyymi kirjoitti...

S ja Stipi iso lämmin halaus teille molemmille. t. kristiina :)

Anonyymi kirjoitti...

Are we really happy with this lonely game we play..many times I was..

Osku kirjoitti...

Aina sydämessäin... suuri suru

Anonyymi kirjoitti...

Thank you anonyymi. Kiitos Osku sanoistasi. Ikävöin aina häntä, Kristiina, little sister

liskonainen kirjoitti...

tämä tunnustus kuuluu ehdottomasti katilille. Käy kurkkaamassa.

Anonyymi kirjoitti...

Olet ehdottomasti oikeassa Liskonainen, kiitos kun huomasit. t. Kristiina

Anonyymi kirjoitti...

Marraskuun 1. päivänä eli huomenna sytytämme kynttilän läheiselle hautausmaalle Katilin ja kaikkien muualle haudattujen läheisten muistolle. Lepää rauhassa rakas isosiskoni. <3

Anonyymi kirjoitti...

Kati päätöksestäsi on 4 kuukautta, milloin ikävä loppuu, ei varmaan koskaan, vuoristoradalla ollaan.... rakastan sinua isosisko.

Anonyymi kirjoitti...

Hei ystäväiseni,
pikkuhiljaa alan uskoa ettet ole enää keskuudessamme enkä näe sinun raitilla tepsuttelevan.

Ikävä on valtaisa, olet päivittäin mielessäni.
-Stipi-

Anonyymi kirjoitti...

Huoh, joulu lähestyy ja ilman rakasta isoa siskoa. Pikkusisko ja äitisikin kaipailee sinua paljon, hyvää adventtia sinne jonnekin rakas Katili. t. pikkusisko

Anonyymi kirjoitti...

Lähdöstäsi on 5 kuukautta. Aika kuluu, mutta ikävä ja haikeus on ja pysyy. Olisin niin halunnut vanheta kanssasi ystävinä. Oltais vielä vanhoina keinustoolissakin naureskeltu toilailujamme.

Anonyymi kirjoitti...

siis lähet eli teet itsarin? ;o
vai meet mielisairaalaan ?
olis kiva jos et kuole (;
niin moni välittää susta!
ajattele edes niitä, jos et itteäs.

ps. joka pv täällä<3

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää Joulua rakas isosisko. :(

Anonyymi kirjoitti...

Ikävöin sinua aina isosisko t. marski, hyvää vuodenvaihdetta sinne jonnekin <3

Anonyymi kirjoitti...

Sitä miettii miten elämä meneekin juuri niin kuin menee. Ja varsinkin että ketkä täältä lähtee, ketkä ei, ja miksi. Niin monesti olen ottanu puhelimen käteen soittaakseni sulle jonkun asian, jonka olen tiennyt vain sun ymmärtävän. Ja laskenut puhelimen taas kädestäni. Monesti olen päättänyt ex tempore käväistä kotonasi. Ja sittten jatkanut bussilla matkaa pysäkkisi ohi. Olen kirjoittanut viestiä ohjelmasta jonka haluaisit ehkä nähdä. Ja ihmetellyt mihin numeroon viestin lähettäisin. Pari kertaa olet tullut lähelle, olen tuntenut sen, ja melkein voinut halata sua. Melkein. Mutten ihan. Missä oletkin, tiedä että rakastan sua. Kukaan äiti ei olis voinu olla mulle parempi.

-S

Anonyymi kirjoitti...

katiliini, ystäväni.
olen monesti ollut aikeissa tulla tänne juttusille, mutta en jotenkin ole kehdannut.

nyt vaan tuntui siltä että tultava on.
tämä kommenttilaatikkosi olkoon hautakivesi ja muistomerkkisi. tänne on sittenkin niin hyvä tulla, miettiä ja muistella. ja lähettää lämmin halaus tyttärellesi.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Liskonainen, et tiedäkään miten paljon sinun ja kaikkien muidenkin Katin tunteneiden sanat täällä merkitsevät. Meille tärkeä ihminen ei enää ole fyysisesti täällä kanssamme, mutta tietyllä tavalla jatkaa kanssamme elämää. On vaan niin ikävä ettei välillä tiedä miten olla.
-S

Stipi kirjoitti...

Voi Kati, kuinka suunnattoman suuri ikävä sinua. Meidän piti tehdä vielä juttuja yhdessä, mää en ala, ei tän pitänyt mennä näin. Ei ollenkaan näin. Voi miksi.
Jäihän minulle sentään paljon mukavia muistoja.

Voimia S ja Kristiina.

Anonyymi kirjoitti...

Stipi lämmin kiitos ja halaus sinulle, me kaikki tarvitsemme voimia, maailma ei ole enää ennallaan ilman Katilia. <3

Anonyymi kirjoitti...

Samoja asioita ajattelen kuin Stipi. Ei tää voi mennä näin, mutta kun se meni ! Olo on niin ahdistunut ja ikävä suuri.
En vieläkään pysty lukemaan vanhoja kirjoituksiasi, anna anteeksi.

Pike kirjoitti...

Iloista nuorta Katilia muistellen luin tätä löytämääni blogia pari iltaa, alusta loppuun. Olen sanaton ja pahoillani hänen läheistensä suuresta surusta.

Pike-serkku

Anonyymi kirjoitti...

Anne olet mielessäni. Pike-serkku, uskomatonta että löysit tien tänne, kiitos myötäelämisestä surussamme. t. Katilin pikkusisko

Anonyymi kirjoitti...

Mä luin Einoa kesällä kerran
Kun sun hahmosi vedessä näin
Unen rannalla päivässä herran
Kuulin äänesi mereltä päin
Tuuli kääntyi viileäksi
Nosti aallot kallioon
Jotain tiesin päättyväksi
Luisin epätoivoon
Sillä hetkellä mä tiesin: täältä poissa oot
En koskaan enää saa sun ihoasi koskettaa

refrain:
On linnut luomensa sulkeneet
Rannoillaan virva tuhkaksi hiipunee
Koskettaa, kaipuun säikeet on kirvonneet
Find More lyrics at www.sweetslyrics.com
Rannoiltaan laivat matkalle lähteneet

Taivas viskoo jo talven lunta
Onnen haudalle kukan mä vien
En oo nähnyt mä kesästä unta
Hanki sulki sen suvisen tien
Aika kelloissa kun siirtyy
Lumen alta paljastuu
Nimes kultaisena piirtyy kiveen kaiverrettuun
Liekki lyhdyssäni syttyy, tiedän, että tässä oot
Mä jossain vielä saan sun ihoasi koskettaa

refrain

Koskaan en enää mä saa... koskettaa

-S

Anonyymi kirjoitti...

Haikeaa ja niin totta S. Pidetään toisistamme huolta. t. MarskiKristiina

Anonyymi kirjoitti...

Kun en taas muutakaan osaa, niin laitan lisää laulunsanoja...
-S

Unen läpi sinut kuulen
Keittiöstä ääni kantautuu
Kahvinkeitin porisee
Vakavana luet lehden

Hetken verran sitä mietin
Sattumalta kaikki käydä voi
Minuuttia myöhemmin
enkä oisi saanut olla tässä

Niin yksin kuin vain yksin olla voi
Hulluutta kai luokseni yhä sinut tahdon

Kuka pitää huolta
En tiedä kenen vastuulla
on kaikki nämä päivät
Kaikki nämä päivät ja yöt

Kuka pitää huolta
En tiedä kenen vastuulla
on kaikki nämä päivät
Kaikki nämä päivät ja yöt
Kysymättä ne vain vei sinut mennessään

Avaimet kun laitan kaulaan
muistan kuinka aina naurettiin:
- Opettajan lapsi oot
- Ja sinä vasta koululainen

josta jäljellä on pelkkä lista
Paperiksi mulle muutuitkin
Miten tässä kävi näin
Miten helvetissä kävi näin

Niin yksin kuin vain yksin olla voi
Hulluutta kai, luokseni yhä sinut tahdon

Kuka pitää huolta
En tiedä kenen vastuulla
on kaikki nämä päivät
Kaikki nämä päivät ja yöt

Kuka pitää huolta
En tiedä kenen vastuulla
on kaikki nämä päivät
Kaikki nämä päivät ja yöt
Kysymättä ne vain vei sinut mennessään

Sinä olet puitten sylissä
Leppäkerttujen laukaisualusta
laukaisualusta

Risti tieni varressa
Risti tieni varrella

Muistomerkki enää
Muistomerkki enää

Anonyymi kirjoitti...

Risti tieni varrella

Muistomerkki enää

Huoh.

Niinpä S.

Marski on sanaton <3

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos rakas isosisko innoituksesta. Se "menneisyyden hautaus" onnistui. Olet aina sydämessäni, vaikka ikävä on vieläkin mieletön. <3 t. pikkusiskosi

liskonainen kirjoitti...

tänään taas juttelimme seurakuntasisaren kanssa katilista. perheenjäsenemme. tuo anna erikssonin "kesällä kerran" on hiuksianostattavan kaunis! itkin monesti viime kesänä sen tahtiin. se on niin katilin näköinen sanoitus!
käy kuule S : seurakuntasisar.blogspot.com.
laitoin luvalla linkin.

kanssasi kaivaten.

liskonainen kirjoitti...

ja marski rakas, älä tuuperru, liskosisko on täällä. aina.

Anonyymi kirjoitti...

Tunnen tyttäresi, sinua en koskaan ehtinyt tavata,
olen kuullut sinusta paljon, tutustunut teksteihisi, ja olen tuntenut sinut joskus, kun S:n kanssa olen ollut...
Välillä on vihaisuuttakin ajatuksissa, miksi jätit hänet tänne, ilman sinua, äitiään, mutta samalla ymmärrän: se oli sinun tiesi, sinun elämäsi, jonka kuljit loppuun saakka.

Jossain tavataan

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymin sanat satuttavat tosi pahasti pikkusiskon sielua. :(

Anna kirjoitti...

Ei pikkusiskon pidä pahoittaa mieltään anonyymin sanoista. Ei viestissä ole mitään pahaa. Hän tuntee ystävänsä puolesta surua, koska hänen äitinsä on poissa, myös vihastumisen tunne on täysin normaali.

Anonyymi kirjoitti...

Pikkusisko lukee uudestaan anonyymin viestin niin oivaltaa sen toisin: ei mitään pahaa vaan surua ja "realismia" ystävän menetyksen puolesta ... ja siitä avuttomuuden tunteestakin, jota jäljelle jäävät kokevat menetyksessään: olisiko toisinkin voinut käydä, miten nyt pärjään ...

"Ihminen päättää, Jumala säätää" ... kutsu kävi nyt toteen. Olemme voimattomia sen "kutsun" suhteen.

Anonyymi kirjoitti...

Siis minähän olen vain ihminen, pitäisikö minun hyväksyä ihan kaikkien tunteet, täytyy kai pysyä poissa täältä rakkaan isonsiskoni blogista, ja jos voisikin anonyymit laittaa nimensä eikä piilotella siellä anonyymina, kyllähän minäkin voisin laittaa tänne mitä vain anonyymina. t. marski se pikkusisko ja antaa vaan olla, minullakin on oikeus tunteisiini, hmh

liskonainen kirjoitti...

"hei kaikki anonyymit.

muistetaanpa että tämä kommenttilaatikko on muistojen paikka.

tämä on selittämättömän tärkeä yhteys menettämäämme Katiliin. täällä me tervehdimme häntä, samalla lailla kun viemme kukan rakkaamme haudalle.

tämä on pyhä paikka Katilin tyttärelle ja pikkusiskolle.

täällä jaamme virtuaalisesti ikävämme ja kaipuumme ja myös pahan olomme hänen kuolemastaan.

toivoisin ettei tällä paikalla kukaan tuottaisi enempää pahaa mieltä kenellekään. kaikkein vähiten lähimmille.

käyttäkäämme edes nimimerkkiä, ei Katilikaan eläessään katsonut nimettömyyttä hyvällä silmällä. rehellinen ja avoin ihminen kun oli.
--
marskin luvalla
jaana k-v"

Anonyymi kirjoitti...

Olen pahoillani kun olen niin herkillä, mutta ehkä se on sen suuren surun syytä, kun ei enää koskaan saa olla isosiskon kaa. t. se pöhkö pikkusisko, joka on vähän pahoillaan pöhköstä ylireagoinnistaan, kirjoittakaa vaan edelleen tunteistanne vapaasti, mutta oisi mukava tietää tosiaan, että KUKA kirjoittaa <3

Anonyymi kirjoitti...

Olen äärettömän pahoillani siitä, että kommenttini loukkasi, se EI MISSÄÄN NIMESSÄ ollut tarkoitus.

eka kertaa blogiin tutustuessani (ja kommentoidessani) en todellakaan tajunnut kertoa kuka olen, mutta laura olen minä.

Voimia kaikille teille suruunne

Anonyymi kirjoitti...

Laura kiitos. t. se pikkusisko

Anonyymi kirjoitti...

Hallatar kirjoitti 10.07.2008 - 18:30
Kauanko suru kestää


Sitä ei koskaan
etukäteen tiedä
kauanko
sielun täytyy surra

Suru tekee
sydämeen reikiä
Eikä sydän
ole enää koskaan eheä

Jokainen uusi päivä
on sille lääkettä
Huomaat reikien
olevan jo arpia

Uusi suru
avaa arpikudosta
Tekee sieluun
muutosta

Sitä ei koskaan
etukäteen tiedä
loppuuko kipu
milloinkaan

Mutta arpia
ja muistojaan
oppii kyllä varovasti
kantamaan


- Una Reinman -
Tänään olen selaillut blogiani heinäkuulta 2008
Katilin pikkusisko


-Una Reinman-

Anonyymi kirjoitti...

Tässä toinen koskettava muisto, joka kuitenkin antoi voimaa jaksaa tuota aikaa heinäkuussa 2008. Blogistani:
Anne kirjoitti 10.07.2008 - 20:32

Oispa mulla voimaa, niin kuin tahtoa oisi,
en tuskaa näin suurta kantaa teidän soisi.
Jos ois siipeni vahvat ja syliini saisin
osan teidän murheesta kuljettaisin.

Auttaisin taakkaanne kantamaan,
joka tuli sydämeenne asumaan.
Aika on se joka parantaa haavat,
niin kauan kyyneleet valua saavat.
Ne kuivuvat aikanaan itsestään
ja vaihtuvat hiljaiseen ikävään.

HALAUS KAIKILLE TEILLE <3 t. se pikkusisko jälleen

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on rakas sulle http://www.youtube.com/watch?v=bC3zOdFKHDg
mulla on ikävä, pikkusiskosi <3

Stipi kirjoitti...

Näin sinusta unta, olit oma ihana itsesi. Itku tuli kun herättyäni tajusin sen olleen vain unta.

"Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä." -Maijanen

Anonyymi kirjoitti...

Voi Stipi, niin minullakin ja se suru yllättää aina ja kun ei oo enää oikein ketään kenen kanssa livenä keskustelisi kaikista mahdollisista asioista. Onhan mulla tietenkin rakas äiti, mutta kaipaan isosiskoa valtavasti. t. Marski se pikkusisko jolle isosisko jätti valtavan aukon, jota kukaan ei pysty peittämään :(

Anonyymi kirjoitti...

voi, edellinen kommentti ei jostain syystä tullu tänne. Olisin vaan halunnu sanoa että äiti, kaipasin sua kun neljännesvuosisata tuli täyteen ja tiedän että se olis ollu sullekin tärkeä päivä. Mutta pidin koko päivän sitä ranneketta, tiedät kyllä mitä. Olit siis mun luona edes jotenkin, ja ajatuksissa koko ajan. Olen aina sinun tyttö eikä mikään sitä muuta. Ja kannan ylpeyttä siitä kun mulle jostakin sanotaan että muistutan sua. Kuljet mun sydämessä. <3
-S

Anonyymi kirjoitti...

Kohta jo vuosi päätöksestäsi...huoh... t. pikkusiskosi :*(

Anonyymi kirjoitti...

Kohta on mennyt vuosi niinkuin Kristiina jo sanoikin. Miten vuosi on jo muka voinut mennä. En tajua. Olet silti ajatuksissamme koko ajan. Sielusi elää meissä edelleen. <3
-S

Anonyymi kirjoitti...

Mä en meinaa millään kestää tulevaa viikkoa, tää ilta jo meni nuorimmaisen kanssa itkiessä, se sinun kaipuusi iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olen yhtä yksin kuin vuosi sitten tämän asian kanssa, huoh. Välillä toivon, että keskiviikko olisi jo ohi, huoh. Sydän tuskaa täynnä haluan antaa sinulle rakas isosisko jo levon. R.I.P. :*( Onneksi voin täällä käydä silloin tällöin, jos tämäkin vietäisiin minulta, niin sitten en tiedä mitä tekisin. Olet rakas, aina. <3

Anonyymi kirjoitti...

Tasan vuosi sitten...huoh... heippa isosisko t. pikkusisko joka ikävöi :*(

Anonyymi kirjoitti...

Rukoushalaus 8.7.2009 kaikille Katia sureville ja läheisille:

http://www.youtube.com/watch?v=C411h0S6qco&feature=related


Sasa

liskonainen kirjoitti...

rakkaat.

vielä vuoden kuluttua on ikävä ja tyrmistys kova.

herra antakoon meille voimaa.
herra suojelkoon tytärtä ja pikkusiskoa ja valakoon heihin kaikesta huolimatta uskoa tulevaan. Katilin muistossa.

amen.

Anonyymi kirjoitti...

Voi ystäväni,
suru muuttaa muotoaan, nyt paljon syvemmällä kuin vuosi sitten.
Olet ajatuksissain päivittäin.

Stipi

Anonyymi kirjoitti...

Stipi, kirjoita kristiina1960@luukku.com, niin saat salasanan blogiini, muutkin voivat kysellä.

Anonyymi kirjoitti...

Rakas isosisko, mitä kuuluu? Täällä edelleen taistelijapikkusiskosi, kaipaan sua. Ei mee päivääkään... :*(

Anonyymi kirjoitti...

Ei mee päivää etten minä tai muut sun rakkaat ajattelisi sua. Sä annat edelleen voimaa meille olla parasta mitä me voidaan olla. Olet niin rakas! Vuosien kuluessa sun muisto ei ikinä haalistu vaan sä elät meidän kaikkien sydämissä ja vierellä. Täällä me ollaan eikä mihinkään lähdetä ja joku päivä me vielä kohdataan.
-S

Anonyymi kirjoitti...

Syntymäpäiväsi on tänään, olet sydämessäni. t. pikkusisko

liskonainen kirjoitti...

kävin nuuskuttelemassa muistoa.
hiljentymässä.

Anonyymi kirjoitti...

Liskonainen, stipi, sasa ja MK; kiitos muistamisestanne, se on ainakin minulle korvaamatonta, Katilikin tietää että olette kanssaan. <3
p.s. en varmaan ole ainoa joka ikävöinnin lisäksi on tuntenut että Kati on käynyt tällä koskettamassa meitä
-S

Anonyymi kirjoitti...

edit: Anne, ei ollu tarkoitus unohtaa sua. Eikä muitakaan.
-S

Anonyymi kirjoitti...

S rauhaisaa joulun odotusta sinulle.

Kyllä Kati melkein päivittäin käy mielessä ja välillä jopa kiukuttaa, että miksi hän meidät jätti. Juuri tänään mietin kun tulin taideterapiasta, että haluaisin Katin kanssa jakaa terapian nostattamia ajatuksia ja oivalluksia.

Stipi

Anonyymi kirjoitti...

Näin joulun alla taas yhteiset muistot alkavat elää ja muistamme nukkuneita rakkaitamme: itse menetin pari viikkoa sitten "avoäitini" ja oman äitini syntymäpäivä on 19.12., jolloin menen sytyttämään jouluksi lyhdyn hänelle.

"Huoh" kuinka elämä on raskasta, vaikka joulun kauniit värit loistavat kaduilla ja joululaulut soivat kaupoissa. Haluan teille kaikille, muisteleville ja sureville, laittaa tämän isoäitini joulurunon:


Jouluaaton illansuussa

Nyt joulupuun olen kuljettaja.

Ihan pieni on kuusi, sen oksista kaksi
olen valinnut kynttilän kannattajaksi,
ja muuta ei tarvitse kuusi tää.
Ei turhia helyjä koristeiksi;
ei niistä kulkuuni kumppaneiksi.
Vain kaksi lämmintä kynttilää.

Ja sitten matkalle. Auki on raja.

Vien kuuseni kummulle kirkon luokse,
jota ei ole - tuskimpa kumpuakaan.
Mut muiston kirkko on paikallaan
ja muiston kumpu ei muuanne juokse.
Kun sille kuuseni pystytän,
on niinkuin alla sen hiljaa soisi
ja äänenne kuulisin lempeän
- kuin siellä nukkujat tarinoisi
taas kertoen tuttua tarinaa,
jo lapsuudenjoulujen kertomaa:
miten syntyi R a k k a u s seimen yöhön,
miten syttyi K i r k k a u s tähtivyöhön,
miten täytti V a l k e u s taivaat ja maat,
teki rikkaammaksi kuin kuninkaat
ihan köyhät asujat halpain majain.
- Kuin isäni äänen ylitse rajan
ja äitini virren lämpimän
taas kuulisin, soidessa hämärän,
kuin kaikki rakkaani, peitetyt multaan,
taas kylväisi lämpöä muistojen kultaan.

Ja siinä lämmössä kyhjötän
minä, antaja kahden kynttilän.

Anni Porenne

ps voi olla, että riimitys siirrettynä menee pieleen mutta halaus kaikille runon myötä. Sasa

Anonyymi kirjoitti...

Missing you big sister. <3

Anonyymi kirjoitti...

erittain mielenkiintoinen, kiitos

Anne kirjoitti...

Tavallisena tammikuun lauantaina vaelsin taas tänne....
Voi Kati <3 !

Anonyymi kirjoitti...

Lyme disease is a condition that is created by a specific bacterium that is referred to as Borrelia Burgdorferi.
[url=http://www.what-is-lyme-disease.com/]what is lyme disease[/url]

Anonyymi kirjoitti...

The skin disease is characterized by multi-colored fiber-like (filamentous) strands extruding from the skin!
[url=http://www.morgellons-disease-research.com/]morgellons[/url]

Anonyymi kirjoitti...

what bands are good to see for emo hairstyles?
[url=http://www.emo-hairstyles.info/]emo hairstyles[/url]

liskonainen kirjoitti...

näin kesän ensi päivänä tuli taas tarve tavata.

jotkut eivät vaan suostu poistumaan mielestä ja sydämestä.

tuntuivat nuo mainokset ikäviltä tässä laatikossa.

Anonyymi kirjoitti...

Liskonainen: Kiitos etten ole ainoa kenen mielestä nuo mainokset eivät kuulu tänne.

Ja äiti: ne mun synttärit meni taas. En tuntenu sua tänään mutta oi miten kaipaan sua. Mikset vaan voi olla tässä. Rakastan sua niin hirveän paljon <3

-S

Anonyymi kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?v=1PFJrqNp73A

-S

Anuradha kirjoitti...

Kati! Tänään muistamme taas sinua! <3

Anonyymi kirjoitti...

Vaalin rakkaan tätin muistoa sydämessäni..<3:lla Taina

Anonyymi kirjoitti...

Rakas, välillä olen niin yksin, ihan niin kuin sinä. <3

Anonyymi kirjoitti...

Tuo edellinen kommentti oli Kristiinalta.

liskonainen kirjoitti...

lasken pääni, muistan,
ja kiitän liian lyhyeksi jääneestä yhteisestä matkastamme.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt tasan kaksi vuotta siitä kun pelko sydämessä ja kaasu pohjassa ajoin luoksesi nähdäkseni että olet siirtynyt rauhallisempaan maailmaan. Päivittäin olet mielessä, siellä elät edelleen ja naurat sekä kauniilla äänelläsi laulat. Ikävä on kova ja rakkaus, se on suurempi.
Rakastan sua <3
-S

liskonainen kirjoitti...

juuri nyt tuli tarve käydä tervehtimässä.
jätän muistamiseksi kynttilän...

Anonyymi kirjoitti...

liskonainen: kiitos kynttilästä <3
ja kiitos muillekin jotka olette "muistopaikalla" käyneet.
-S

liskonainen kirjoitti...

tänään on tärkeää muistaa läheisiään.

tulin sytyttämään muistopäivän kynttilän. jos sallit, katili, sytytän toisenkin ja halaan tytärtäsi vahvasti ja lämpimästi.


hetken muistojen jälkeen palaan tähän päivään. pyyhin kyyneleitä.
täältä on välillä niin vaikea poistua.

Anonyymi kirjoitti...

muistan.... aina..... olet sydämessäni... pidä huolta...

Anonyymi kirjoitti...

edellisen jätti pikkusiskosi

liskonainen kirjoitti...

pikatervehdyksellä helmikuun auringonpaisteessa.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.muistopaikka.fi/muistopaikka/227

En tiedä, kuinka monta tämä viesti tavoittaa, mutta toivoisin, että edes muutaman. Linkin takana on siis muistosivusto, jonne voi halutessaan kirjoittaa tai lisätä vaikka kuvia.
Äitiä edelleen rakkaudella muistaen -S.

liskonainen kirjoitti...

muistopaikka. toinenkin muistopaikka.
kiitos s.

liskonainen kirjoitti...

katili, ystäväni.

vuodet kulkevat kulkujaan, meidän ystävyytemme elää.

lasken taas pääni, tuon kesän kukkasen, rukoilen läheistesi puolesta.

Anonyymi kirjoitti...

3 vuotta tänään. Niin kauan ja niin vähän. Rakastan sua edelleen vaan ja vaan.
-S

Anonyymi kirjoitti...

kuten edellä.

Anonyymi kirjoitti...

Luin äsken koskettavimman tekstin Imagesta mitä on koskaan tullut luettua. Tuntui pakottavalta tulla kirjoittamaan osanottoni. Kovasti voimia kaikille <3

Anonyymi kirjoitti...

^komppaan edellistä. Kylmä auringonvalo tunkee sisään asuntoon, kylmät väreet ja yksinäinen kyynel lehden sivulla. Voimia.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt Jami on siellä sun luona, se lohduttaa <3 -S

Anonyymi kirjoitti...

Koskaan et unohdu, Jami kehrää sun vierelläsi, haavat aukesivat. Pysyn aina pikkusiskonasi. <3

Anonyymi kirjoitti...

4 vuotta, olet aina sydämessäni isosisko rakas! <3

SusuPetal kirjoitti...

Neljä vuotta, ylikin.

Runosi elää aina.

http://www.youtube.com/watch?v=eC6QGOz-RGw

Anonyymi kirjoitti...

Syntymäpäiväsi rakas. t. pikkusisko <3

Anonyymi kirjoitti...

top [url=http://www.001casino.com/]001 [/url]hinder the latest [url=http://www.realcazinoz.com/]casino bonus[/url] autonomous no deposit bonus at the chief [url=http://www.baywatchcasino.com/]free hand-out casino
[/url].

liskonainen kirjoitti...

tänään olet mielessäni.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, rakastan blogiisi. Onko jotain voin saada päivitykset kuten liittymän tai jokin asia? Olen pahoillani En ole perehtynyt RSS?

Anonyymi kirjoitti...

Wanted striking submitting! I must say i experienced looking through doing it, tonsil stone that you are a very good journalist.I most certainly will make sure to take note of your blog Satellite direct all of which will sometimes come home later in life. I'm going to promote everyone carry on with a person's awesome blogposts, enjoy a good holiday penis advantage weekend!

Anonyymi kirjoitti...

Geneгallу I ԁοn't read article on blogs, however I wish to say that this write-up very forced me to check out and do so! Your writing taste has been surprised me. Thanks, very great article.

Here is my blog http://www.sfgate.com/business/prweb/article/V2-Cigs-Review-Authentic-Smoking-Experience-or-4075176.php

Anonyymi kirjoitti...

Spot οn with this wrіte-up, I truly
bеlieve thіѕ ѕitе needs
a lot morе аttention. I'll probably be back again to see more, thanks for the information!

Feel free to visit my weblog: fast loans bad credit

Anonyymi kirjoitti...

R.I.P. rakas isosisko! <3

Anonyymi kirjoitti...

Yhä edelleen mielessä. Kaipaan

Stipi

liskonainen kirjoitti...

tänään on taas aika istahtaa kanssasi hetkeksi ja rupatella.

aika vierii ja vierailut harvenevat. ystävien sydämet pitävät kuitenkin aina toisiaan kädesta kiinni.

Anonyymi kirjoitti...

Tänään oot mielessä erityisen paljon. Lähetän sulle kauneimmat onnittelut <3
-S

Anonyymi kirjoitti...

Syntymäpäivänäsi mietin ensivuoden maagisuutta, sinä täyttäisit syntymävuoteni verran ja minä sinun syntymävuotesi, huoh. <3 siskosi

Anonyymi kirjoitti...

Nyt mä olen jo 30-vuotias! Ja huomaan kaipaavani ja tarvitsevani sua yhä enemmän. Ikävä on ihan valtava <3
-S

Anonyymi kirjoitti...

Nyt mä olen jo 30-vuotias! Ja huomaan kaipaavani ja tarvitsevani sua yhä enemmän. Ikävä on ihan valtava <3
-S

Anonyymi kirjoitti...

Rakas isosisko, kaipaan sinua, olisitpa vierelläni kulkemassa ja hoivaamassa äitiämme. Minulla ei ole ketään jonka kanssa voisin puhua. Ennen sain vain tarttua luuriin ja soittaa sulle, tai sä soitit mulle. Mulla on aina välillä suunnaton ikävä. <3 t. pikkusiskosi

Anonyymi kirjoitti...

rakastan sua, äiti
-S

liskonainen kirjoitti...

niin vuodet vain vierii ja elämä jatkaa kuluaan. uudet murheet vievät tilaa vanhoilta.

vain ystävyys säilyy. ja rakkaus.

Katili, rakas ystäväni, opetit minulle paljon.

päivämäärillä ei ole välia, vain rakkaudella on.

Sanna kirjoitti...

Muistan <3

Anonyymi kirjoitti...

60 vuotta olisit täyttänyt, ne bileet jäi pitämättä. Säilyt aina sydämessäni isosisko. Äiti on alkanut vaipua unohduksen armolliseen maailmaan. Joskus vielä kohdataan. <3

Anonyymi kirjoitti...

Voi rakas, oisitpa vielä, oon niin yksin. Tiedät kyllä. Mis on nyt kuolema sun voittos, kun herra jeesus on nyt mun kilpeni. Mä tuun kohta sisko perässä.

Anonyymi kirjoitti...

Ajattelen sinua aina aika ajoin, teit niin suuren vaikutuksen elämääni, vaikkei koskaan tavattukaan <3
-rautaneito

Anonyymi kirjoitti...

Olit sympaattinen henkilö. Rakkautta <3

Anonyymi kirjoitti...

Jo seitsemäs ystävänpäivä ilman sinua. Tunnen kuitenkin lämpösi ihoani vasten.Sydämellistä ystävän päivää, kaukainen ystävä.

Anonyymi kirjoitti...

Voi Jamia, ja tietenkin sinua.
Rauhallista lepoa molemmille.
Onnea Jami-kisulle nimipäivänään.
Alkaa itkettämään.

Anonyymi kirjoitti...

Voi isosisko rakas, kuinka ikävä sinua onkaan, niin yksin. <3 Nytkin vain itken. Jos olisit vielä elossa, voisimme jakaa yhdessä äitimme vaikean sairauden.

S kirjoitti...

Tiedätkin siellä jossain varmaan jo, mutta susta tulee mummi <3 Se paras, jota tämä pieni ei koskaan saa tavata, mutta joka oppii sut tuntemaan. <3
-S

liskonainen kirjoitti...

Katili. Katili-mummi.
Elämä meitä kuljettaa eteenpäin, muistot säilyvät.

Anonyymi kirjoitti...

Rakas sisko, tuntuu ettei mene kauaa, kun tulen perästäsi, huomenna jo 8 vuosi ilman sinua, ja surullisena luen edeltä että kaikki muut tietää enemmän kuin minä enää. Olen rakas sisko niin pohjattoman yksi ja lopen uupunut.

liskonainen kirjoitti...

Et sä K oikeesti ole pohjattoman yksin.
Mäkin olen sun kanssasi, otto-pikkusisko.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi aamu parantaa ja yhteinen lanka, hauras sellainen, on syntynyt. Ikävä silti sinua Kati, suru laantuu ikävä ei poistu. Siellä te olette Seijan, Raunon, isäni, ukkini, pappani, mummoni ja monien muiden rakkaiden läheisten kanssa ja mä täällä yritän porskutella. Ja jos vaan suot Kati, yritän toimia lapsenlapsellesi hyvänä sukuhaaramme edustajana. <3

Anonyymi kirjoitti...

Isosisko rakas, tänään ois taas yksi syntymäpäiväsi kun olet poissa. Suru on tasaantunut, mutta ei se koskaan poistu. <3

Anonyymi kirjoitti...

Mä en tiedä jaksanko sisko rakas. Olen itsekin todella väsynyt, väsynyt näyttämään että kaikki on hyvin, vaikka niin helvetisti kaipaan sinua ja Raunoa, sekä äitiämme, joka on ihan toisessa maailmassa. Sulla on ihana lapsenlapsi ja tädiksikin tulit taas. Mikä ihme siinä on, että en pysty aina jatkamaan elämääni ilman sinua, ilman Seijaa, ilman Raunoa, ilman isää, ilman .........

Anonyymi kirjoitti...

Rakas isosisko, tulin vain sanomaan etten unohda sinua koskaan. <3

S kirjoitti...

9 vuotta on mennyt, ja kaipaus on muuttanut muotoaan. Lapsenlapsesi Aatos on hurmaava, ja lähettää sinne jonnekin terveiset mummolle ❤ Hän on hieno nuorimies, olisittepa tavanneet.

liskonainen kirjoitti...

Yhdeksän vuotta! Jaksat vieläkin kulkea mukana, melkein kuin läsnä <3

Anonyymi kirjoitti...

Happy birthday dear sister. <3

Obeesia kirjoitti...

Muistan.

liskonainen kirjoitti...

Kai maar sä ystäväni tiedät että kuljet mukanani.
Näemmä maailman tapppiin. Vielä kymmenenkin vuoden päästä. <3

Anonyymi kirjoitti...

Kymmenen vuotta, oisitpa täällä, olethan sinä sittenkin, ihanissa lapsenlapsissasi, tyttäressäsi....

Anonyymi kirjoitti...

Syntymäpäiväsi, siellä jossain.....

S kirjoitti...

Hyvää äitienpäivää äiti <3
-S

liskonainen kirjoitti...

Tässä päivänä muutamana S:n kanssa muistimme sinua ystäväni. Tietenkin musiikin kautta <3

Seurakuntasisar kirjoitti...

Katili, rakas ystäväni.

Tänään aloitamme jälleen uuden vuoden jonka elämme kanssasi. Myöhemmin syksyllä tulemme S:n ja poikien kanssa tervehdyskäynnille ❤

Ikuinen muisto
T. Liskonainen ja Seurakuntasisar

Marja K. I. kirjoitti...

Muistosi Huoh, en löydä sanoja, mutta tiedät isosiskoni. Välillä tuntuu niin pahalta kun ei ole siskoa, ei veljeä ja äitimmekin täysin omassa maailmassaan. Miten kaipaan niitä meidän puheluita,kun saimme keventää molemmat olojamme. Välillä tuntuu että olen niin yksin. Mulla on välillä vaan ikävä.

S kirjoitti...

Kauniisti sanottu, ”jälleen uusi vuosi kanssasi”. Syksyllä nähdään, pojat jo odottaa ❤️

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin lohduttaa, että äitisi tuli perässäsi, missä viimeinen kotimme onkaan. Hän voi pitää sinua rakas isosisko sylissään..... S:n kanssa on välit mitä parhaimmat, sulla on maailman ihanimmat tyttärenpojat. Olen itse opetellut edelleen sanomaan ei, kun siltä tuntuu. Tosi vaikeaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunista syksyistä syntymäpäivää äiti. A puhuu kovasti Kati-mummosta ja että joskus tapaatte siellä missä olet. Ehkä juhlit tänään äitisi, isosiskosi ja pikkuveljesi kanssa. Pikkusiskosi pidän täällä tiukasti!
-S

Marja K. I. kirjoitti...

Kaksitoista vuotta, lepää rauhassa isosisko. <3

«Vanhin ‹Vanhempi   1 – 200 / 202   Uudempi› Uusin»