6.7.08

Katili tykkää....

Mikael Persbrandt on ruotsalainen näyttelijä, joka saa sydämeni pompottelemaan. Siinä miehessä on ytyä niin näyttelijänä kuin yksityishenkilönä. Mikaelin omilla kotisivuilla on mm hänen pitämänsä päiväkirja, jota on mielenkiintoista lueskella. Hän on tehnyt mittavan uran elokuva- ja teatterimaailmassa. Itse opin tuntemaan hänet Beck-elokuvien Gunvald Larssonina. Ihana, leiskuvaluonteinen Mikael haastoi 2005 Expressenin, koska lehti oli kirjoittanut hänen joutuneen alkoholistiklinikalle akuutin alkoholimyrkytyksen vuoksi. Mikael ei lehden anteeksipyyntöön tyytynyt ja sai lopuksi korvauksia väärästä uutisesta ja Expressenin vastaava toimittaja tuomittiin sakkoihin. Lokakuussa 2007 teki huomiota herättävän teatterivaihdon Kungliga Dramatiska Teatern i Stockholmista. Neljän "Måsen"in esityksen jälkeen, Persbrandt ilmoittautui sairaaksi, jota seurasi hänen irtisanoutumisilmoituksensa. Mikael perusteli eroaan sillä, että teatterin työvuorot ja elokuvien aikataulut eivät käyneet yksiin. Muutama Persbrandtin Kungliga Dramatiskan kollega, varsinkin Jan Malmsjö, kritisoi Mikaelin lähtö kovinkin sanoin. Malmsjö esitti useita kritisointeja ja vaatimuksen "Eftersnack"-ohjelmassa 19.12.2007, päivää myöhemmin tuli julki uutinen, että Mikael Persbrandt nättelisi "I Väntan på Godot"- näytelmässä Stockholms Stadsteater:ssa keväällä 2009.

Ahhh, minunlaiseni mies kerta kaikkiaan. Kuvia Mikaelista tämän jutun lopuksi. Nam!

Ja Australiasta löytyy säpinöivää, tiukkasanaista arvosteluhuumoria, juuri sellaista, josta pidän kaikkein eniten.

The Chaser's War on Everything on sikahauska show. Parhaita pätkiä tästä australialaisesta tosikovasta tv-showsta. Nimikin jo sanoo, että pilkkasotaa käydään ihan ketä vaan vastaan, siinä tulee pyyhkäisyjä pyyhkeellä joka suuntaan. Pätkiä voi käydä katselemassa ABC:n sivuilla. Ihan varma en ole, joko sarja on palannut tuotantotauolta.











19 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä, kyllä, kyllä, silmä lepää ja karismaa löytyy!

Katili kirjoitti...

Inkku, eikös lepääkin, se karisma suorastaan pursuaa tuosta miehestä, on väkevä....

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana mies ! Tossa miehessä on otetta !
Tykkään siitä Gunvaldistakin, siinä roolihenkilössä on munaa ihan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Katili kirjoitti...

Anne eiks ookin? Tosi otetta on Mikaelissa. Aah, huokailee hän täällä. Gunvaldin rooli on tosiaan se, josta bongasin heti ensisekunnilla tämän Mikaelin loistavat näyttelijänlahjat ja muut (hihi) avut. Nuo silmät, iiiiiikk!!!

Anonyymi kirjoitti...

Larsson tykkää Kallen mätitahnasta, tai kaviaarista, kuten ruotsalaisissa tuubeissa lukee. Hyvä Larsson! Muuten en sitten osaa miehiä katsella "sillä silmällä". :)

Katili kirjoitti...

Ei sun Lasse tartte miehiä "sillä" silmällä katsellakaan. Minäkin muistan tuon Kalles Kaviar jutun, olikohan se niissä ihka-aidoissa Sjöwallin ja Wahlöön kirjoissa. Ne on tullut luettua kirjastosta lainattuina monet kerrat.

Anonyymi kirjoitti...

=)
Katsoitko sen Mikaelin tanssin ?
On siinä hemmossa otetta, ei voi muuta sanoa. Osaa nauraa itselleenkin.


Tunnustanko ? En tunnusta. Tunnustanko ? No, tunnustan.
Mulla on kirjahyllyssäni ollut yks Sjöwall & Wahlöö - kirja viimeiset 25 vuotta (?), enkä oo sitä ees lukenut.
=O

*katselee taivasta ja viheltelee*

Katili kirjoitti...

Anne en nähnyt sitä tanssia, mutta sen uskon kyllä, että tuo pilke silmäkulmassa ulottuu omaan itseensä.
Onko? Onko?, mikä kirja se on? Itse jouduin myymään S&W-kirjoja divareihin yksinhuoltajarahapulan vuoksi.

Anonyymi kirjoitti...

Se on Kadonnut paloauto ja ihan iskemättömässä kunnossa. Sitä ei ole edes avattu =O.
1. painos v. 1981, vaikka tokkopa sillä on mitään merkitystä.

Mää oon kans vienyt paljon kirjoja divareihin, ihan samasta syystä kuin sinäkin, mutta jotkut dekkarit on säästynyt.

Ihme juttu, että jotkut asiat kiertää niin kuin ympyrän, ennen kuin niiden tarkoitus selviää.
Tää kirja on yks materiaalinen esimerkki siitä.
=)

Katili kirjoitti...

Aah, Kadonnut paloauto. Milloinkas olet ajatellut korkata kirja ja lukea sitä ehtaa Sjöwall&Wahlöö tunnelmaa?

Anonyymi kirjoitti...

No, kaivoin sen eilen tuolta hyllystä ja otin tohon käden ulottuville. Määhän en ole lukenut vuoden 2003 jälkeen muuta kuin Kay Redfield-Jamisonin Levoton mieli
ja pari lukua Leena Vähäkylän Mieli keinussa kirjasta.

Nyt oon kuukauden aikana lukenut kaksi Patricia Cornwellia, Post mortem ja Ruumiin todistus. Tosin olen lukenut ne jo joskus aikaisemminkin, jotenkin vaan oli helpompi aloittaa jo luetuista kirjoista. Mää oon muutenkin sellainen, että voin lukea saman kirjan moneen kertaan. Ei mua se häiritse, kun en kuitenkaan tarkkaan muista mitä siinä on tapahtunut.
Oon ollut aina kova lukeen ja se on ihan verenperintöä. Mun vanhemmat on kovia lukeen.


Lisäsitkö noiden sanavahvistuskirjainten määrää vai kuvittelenko mää vaan ?
Mun mielestä niitä oli eilen 5 tai 6 ja nyt niitä on 8.
Ei sillä, että sillä olis jotain merkitystä, vaan siksi, että kuvittelenko vaan.
=O

Pienissä ne on meikäläisen ilot kun ne koostuu <>-merkeistä, b-kirjaimista ja /-merkeistä.

Katili kirjoitti...

Anne. Kommenttisi stailaus on hieno. Minäkin taisin tuon Redfield-Jamison lukea 2004, sen koommin en ole pystynyt lukemaan. Ennen olin himolukija, kesäisin meni välillä 47 kirjaa kuukaudessa, kirjastosta aina lainasin. Haluaisin yrittää, mutta mitään ei ole toistaiseksi tullut saatua aikaiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Mää aloitin lukemisen silloin kun olin Vantaalla. Oli saatava jotain muuta ajateltavaa. Luen vain illalla, tai siis yöllä, sängyssä. Joskus ehdin lukea 20 sivua, joskus vaan 5, ennen kuin karhunkaataja vaikuttaa, mutta saan kuitenkin.
Hitaasti mutta varmasti.

Toi Leena Vähäkylän kirja on jossain suhteessa kamalan rankka. Toisaalta se on varmaan hyvä sellaiselle, joka on tähän sairauteen vihkiytymätön. Toisaalta se on sellainen johon on kerätty ne kaikkein pahimmat kokemukset, suljettuine osastoineen.
Mää luin siitä 2-3 elämäntarinaa ja se riitti mulle.

Voin lähettää sen sulle jos haluat sitä vilkuilla.

Katili kirjoitti...

Anne, en muuten muistanut sanoa että en voisikaan lisätä kirjaimia ;-) ja nyt ne on kokonaan pois kun systeri ei saanut kommentoitua eilen lainkaan...

Ei, älä vaan lähteä sitä mulle. Tytär toi mulle luettavaksi mielenkiintoisen kirjan Marian Keys: Rachelin loma. Jami siitä jo yksi aamu repi kansipaprut, kun en mukan herännyt ajoissa. Vieläkään en ole saanut sivuakaan luettua. JA TODELLA KIINNOSTAA, sellaiset vinkit sain tuosta kirjasta.

Anonyymi kirjoitti...

Voi halvattu !
Katselin vähän tota tän iltaista television ohjelmatarjontaa, vaikken tota toosaa oo nyt pahemmin katsellutkaan. Pölyt pyyhkinyt silloin tällöin.
TV1:ltä tulee Tintti Haijärvellä klo: 22.15 !

Siis piirretty siihen aikaan. Onko tässä enää mitään tolkkua ?
kysyy Epätietoinen Hämeestä jälleen kerran.

Katili kirjoitti...

Joo Anne, ihan näyttää ohjelma olevan sieltä ihtestään.Jeeves oli hauska, kuten aina. Kadonnut Maailma.... Jeff Goldblume on niin nami, ehkä...

Juliet Parrish Radha kirjoitti...

Jaahas, vai että sellainen tapaus! =0)))

Katili kirjoitti...

Niin oli Anuradha, sellainen tapaus :))

Anonyymi kirjoitti...

Karismaattinen, erinomainen ja komea näyttelijä kyllä. Mies olen myös, mutta mitenpä se nyt estäisi miehen kauniiksi tai komeaksi arvostamista, eikö vain Lasse? :)

-Masken