Mietin tuossa viime kirjoituksen jälkeen, että lähdenpäs viemään roskat ja vanhoja puhelinluetteloita. Olin laittanut puhelinluettelofirmoihin eemelit, etten tahdo enää luetteloita, suotta kuluttavat maapallon varoja, nyt kun on netti ja numeropalvelu, eipä juuri ole vuosikausiin tullut paperiluetteloita avattua. Sain toiselta puhelinluettelofirmalta vastauksenkin: Jos ette tahdo luetteloita, laittakaa lappu oveen, EI LUETTELOITA, KIITOS. Joo, on Suomi niin iso maa, että vaikeaahan se on luetteloiden tuloa peruttaa, jaetaan kuulemma joka kotiin. Eli siis milloin se printtaaminen sitten lopetetaan omalta ja niiden kohdalta, joiden oveen on ilmestynyt se ei-lappu? Ei mene akan kaaliin täällä....
No siinä minä sitten aloin tonkia asumistukihakemuksen liitteitä ja tulostin vuokrakuitinkin, joten mars matkaan, roskat roskiin ja Kelaan. Siellä täytin hakemuksen ja pääsin aika nopeasti asioimaan. Nyt oli ihanan asiallinen naisvirkailija ja koska olin varustautunut kaikilla mahdollisilla (ja mahdottomilla) dokumenteilla, jäi hakemus saman tien sisään. Kuukausi tai runsas ja tulos nähdään. Virkailija sanoi, että on vähän ruuhkaa kun juuri täällä meillä päin on vuokrat nousseet huimia summia. Minä siihen sitten pölähtämään, että eihän ne nämä vuokrat tietysti vieläkään korkeita ole. Eihän niin saa sanoa, hömppä Katili, pitää valittaa. Voi-voi-voi. Mutta sii joka tapauksessa, nyt Kelassa taas jaksaa asioida, meni nurin ne entiset huonot palvelut. Tämä virkailija oli asiallinen ja nopea. Kiitos hänelle.
