Asuimme vuokralla omakotitalon yläkerrassa, talon omistajarouva asui alakertaa kahden tyttärensä kanssa. Kaikki kolme olivat huomattavan vaaleatukkaisia ja tytötkin pienestä saakka kovin laitettuja. Heille hankittiin suloinen valkea, pörröinen kissanpentu. Minäkin kävin sitä paijaamassa. Eräänä päivänä se oli kadonnut. Sitten heille hankittiin uusi pentu, sekin oli valkoinen ja niin ihanan suloinen. Vaan sekin katosi. Vahingossa sain korviini, että vuokraemäntä oli kyllästynyt pissanhajuun kodissaan ja polttanut kummatkin pennut keskuslämmitysuunissa. Minä halusin pois siitä talosta.
Lähellä oli kaksi kansakouluikäisen mielikuvitusta kiihottavaa teollisuusaluetta. Muovitaskuja ja muuta muovitavaraa valmistava yritys sekä metallinkeräyspaikka. Kumpaankaan ei tietenkään saanut mennä, se oli ehdottomasti kielletty. Mutta viikonloppuisin vartiointi oli sen verran löyhempää, että ripeäkinttuisimmat meistä ehtivät keräillä jännittäviä aarteita ennen vartijan paikalle tuloa. Muovivalmistetehtaan pihalla lojui "susia", joista muistan varsinkin läpinäkyvästä muovista tehdyt pikkurahakukkarot, pienet muovitaskut ja pikkuriikkiset muovipullot, joita tuli kerättyä ennen aidan valmistumista. Metalliromun käsittelylaitoksen aidan ulkopuolisista kasoista löytyi kotileikkeihin sopivia alumiinisia aterimia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti