1.7.07

Vanha Blogipäiväkirja 2007 heinäkuu

(ei sis. kuvia eikä kommentteja)

31.7.07

Rokkaaville blogittajattarille

Sain Bambilta kunniamerkin, josta olen erityisen otettu, kiitos, päiväni muuttui paremmaksi paikaksi. Ihan tässä leijuu kaiken keskellä meikä. Vaan sepä on niin, että tämä merkki on tarkoitus kierrättää ja antaa sellaisille tytöille, joiden blogit rokkaa. Minä annan kunniamerkkini Anuradhalle (joka rokkaa, tanssii ja säteilee), Kristiinalle (joka rokkaa ja on selviytyjä) sekä Bambille Shrine-blogista (koska siellä rokkaa Bambin lisäksi myös Jim Morrison).

Itse pistin kunniamerkin tuohon esille, tässä teidän merkkinne. Rokkaavin terveisin Katili.

Viime yö ja kohta metsään

Viime yö oli taas yhtä vehtaamista ja kakomista. Lopulta löysin nukkuma-asennon, joka on minulle täysin vieras. Kaksi tyynyä ja selälläni sain viimein nukuttua. Eilen alkoivat lisäksi uniapulaisen vieroitusoireet, hirveä päänsärky ja joitain muita ikäviä kokemuksia. Kuulin välillä vähän liian kovaa ja muuta sellaista - antaa olla. Onneksi oli särkylääkettä kotona, olisin muuten tullut hulluksi. Tämä pyörii nyt niin kovasti tuon nukkumisen ympärillä minun kirjoitteluni, ei voi mitään.

Eilen kävin erään ystäväni luona asentelemassa uutta mikkiä. Ei toiminut. Hän oli ostanut tietsikan halvalla ja siinä oli Windows asennettuna ja edellisen käyttäjän tyhjentämänä. Mutta ei tullut asennuslevykettä mukana. Siksi nyt tulikin ongelma. Pitäisi saada uusi käyttöjärjestelmä, mutta eihän sellaista noin vain ostella. Microsoftin meininki näyttäisi olevan, että yhden käyttöjärjestelmän saa asentaa vain yhteen koneeseen. Ja kun kone on vanha ja ehkä kohta leviää, kuka siihen kalliita järjestelmiä lähtee kaupasta ostamaan. Jutun juuri onkin, että nykyisin pitäisi kait ostaa uusi kone siihen asennettuine järjestelmineen päivineen. Niitä järjestelmiähän ei voi siirtää muihin omiin koneisiinsa. Koska mitään ohjelmistolevykettä ei tule mukana, ainoastaan koneen uudelleenasennuslevy, joka tiltatessa asentaa Windowsin uudelleen.

Tietysti on olemassa OS, Open Source, järjestelmä Linux. Vaan se on jo itsellenikin hiukan vaikea, ainakin netistä ladattuina osasina. Nyt kuitenkin löysin tällaisen suomalaisen Linux Ubuntun, jota aion yrittää ystävän avuksi. Koitan ladata ja polttaa sen CD:lle ja sitten katson miten onnistuu. Ainakin minulla on 32-bittinen PC. Jestas, että tiedon hakuun meni aikaa... After Dawnista löysinki jo hyvät vihjeet, miten voin testata Ubuntua Windowsin rinnalla täällä oman kodin rauhassa. Eihän sitä viitsi toisille mennä sohlaamaan jotain, mistä ei itse vielä tiedä mitään. Jos se on mukava, saatan alkaa itsekin käyttää....katsellaan.

Onpahan satanut vettä, kohta voi varmaan, jollei jo hetikin, mennä sienestämään. Eiköhän niitä ala täälläkin päin olla, kun tuolla on vilkahtanut, että ihmiset ovat täysiä koreja keräilleet. Meilläpäin sienimestoista on kova kamppailu, monta koria ja vähän paikkoja, mutta hyvänä kautena kaikille riittää. Ja kun jaksan lähteä pyörällä vähän tuonne kauemmas (en paljasta), tulee aina löydettyä. Meillä sienestäjillä on nämä omat mestat. Mutta niitä tarvitsee vain niukkasieninisinä aikoina.

Lempisieniäni ovat ihan kaikki, näitä aina tulee etsittyä erityisesti:

30.7.07

Ropinaa ruutuun



Tuossa kuulumiset täältä päin. Kuva muuten liikkuu, kun odottelet hetken. Tein sen Sqirlz Water Reflections-ohjelmalla pari päivää sitten ottamastani valokuvasta. Siinä sataa, täällä sataa, Suomessa sataa. Sisällä on kuivaa, lämmintä ja turvallista, mitä muuta ihminen voi toivoa? Ei mitään, kaikki hyvin. Eilisestä paniikista on jäljellä vain haalea muisto. Onneksi. Lapsi oli hiukan vihainen minulle, kun en itse ollut älynnyt, että aine, joka lamauttaa, myös lamauttaa. Eikä se hengityslama mikään pellejuttu olekaan. Onneksi olen tässä kertomassa siitä. Olen taas ollut Hanna Hanhi, varsinainen. Eteenpäin, sanoi Katili sateessa.

Viikon päästä maanantaina jatkuu taas koulu, pitäisiköhän ostaa uusi reppu?

Iiiiiiiihanaa!



Nukuin seitsemän tuntia. Alkuun vähän tökki, mutta järjestelin kahta tyynyä ja lopulta tyydyin yhteen. Mutta koska en ottanut niitä uniapulaisia, sain hyvinkin nopeasti käteni sellaiseen asentoon, jossa ne ovat elämäni ajan olleet nukkuessani. Vihdoinkin tajusin, miksi usein on aamulla olleet kädet kipeinä. Ne kun ovat olleet sellaisena nyrkkisolmuna alaleuan alla ja ihan syystä. Sillä lailla on pysynyt kurkkuvärkki auki. Vähän se on tällainen kaksipiippuinen juttu. Uni on tärkeää ja ne unilääkkeet siinä mielessä ihan kympin juttu. Mutta niiden sisältämä tsopikloni ei sitten olekaan mikään leikin asia, liian pitkään ja liian suurina annoksina. Se on keskushermostoa lamaannuttavaa ainetta ja pitkäaikainen käyttö loogisesti ajateltuna aiheuttaa oireita. Ja kun se lamaannuttaa nielu- ja kitarisoja, on soppa valmis. Ja kun tähän lisätään individuaali anatomia ja fysiologia, voi yhteistulos olla ikävä.

Tässä olen kovasti mietiskellyt suvussa esiintyneitä samankaltaisuuksia hengitysasioissa. Valekuristustauti on ollut sekä minulla että lapsellani. Useilla suvun naisilla on aikuisina madaltuneet äänet, huomattavasti. Aina vitsaillaankin, että puhelimessa sekoittaa toisensa helposti. Ehkä meillä on nuo kurkkuvärkit sellaisia luonnostaan, että ovat alttiita. Itselläni oli alle kaksikymppisenä angiina jotain 4-5 kertaa vuodessa usean vuoden ajan. Taitaa olla tosiaan kaikki asiat yhdessä tässä vaikuttamassa.

Joka tapauksessa, nyt on levännyt ja kevyt olo. Suuntaan katseeni kohti uusia seikkailuita. Ja nukun luomu-unia. Vaikka lyhyitäkin, mutta silti, vähän aikaa näin. Sitten, jos tarvetta on, voin taas ottaa puolikkaan pillerin, silloin tällöin. Oppia ikä kaikki.

Valekuristustauti kuulostaa pahalta ja oman lapsen sairastuessa menin ihan paniikkiin. Silloin mentiin lujaa vauhtia sairaalaan. Kotihoito-ohjeilla selvittiin jatkossa keskellä yötä uusiutuneista kohtauksista joko höyryhengityksellä, tai jos se ei auttanut, menemällä lapsen kanssa suljettuun kylppäriin, jossa valui kuuma suihku toisessa nurkassa.

29.7.07

Pelottavat oireet ovat takaisin

Teini-iän hengittämättömyysssätkyt ovat palanneet. Eilen varsinkin nukahtamaisillani oikein pelästyin, edellisaamuna heräsin siihen, että en hengittänyt. Pomppasin pelästyneenä pystyyn. Hankala homma unen kanssa, nyt ei uskalla ottaa edes nukahtamisapua. Kerta kaikkiaan kurjaa. Täytyy seurata tilannetta ja katsella, jos vaikka lääkärille, jollei muuten tokene. Teininä, siinä 15-vee, nämä olivat ihan yhtä pahoja, hengitys katkesi ja sydän lakkasi lyömästä, sitten se parahti käyntiin hurjasti muljahdellen. Mutta se loppui silloin alle vuoden, eikä ole sitä ollut. Ennen kuin nyt. Ei nyt ole kiva tällaisista kirjoittaa, mutta kun tämä on päiväkirja ja asia on tärkeä ja vaivaa minua.

Onkohan kenelläkään muulla ollut vastaavaa? Ja varsinkin sellaista, että on ollut myös nuorena. En usko enkä pelkää, että kyse olisi pumpusta, se nyt on niin tutkittu parin viime vuoden aikana, terve kuin pukki on sydän minulla. Mutta mitä tämä voisi olla?

Olen harrastellut laimeaa ja tuloksetonta surffausta, kaupasta hain kilon persikoita ja hedelmämehua. Kuvasin yhtä kukkasta, kun se oli niin kaunis ja kun latasin sitä koneelle, radiosta tuli Within Temptationin What have you done now? Siitä tuli taideidea. Ja nyt se näyttää tuolla galleriassa ihan mun hengityskatkoksen jälkeiseltä tunteelta.

28.7.07

Jazzia ja potretteja


Siirsin keittiössä pölyttyneen, ihan hyvin toimivan perusradion tähän tietokoneen viereen. Nettiradiossa on se vika, että sitä pitää varoa sulkemasta työskennellessä. Ja taas tuo kompaktistereo on niin alkukantainen, että siinä asemien vaihtaminen moodin mukaan on työlästä. Tämä radio on käden ulottuvilla ja asema vaihtuu, kun nupista vääntää. Nyt juuri päättyi Basso-radion lauantaijazzit. Se oli ihanaa ja aktivoivaa ajatusmusiikkia.

Tuli siivottua kylppärin lattia ihan tyystin ja kokonaan uudella mikromopilla suihkun jälkeen, kyllä lähti lika. Kukilta tuoksuen käväisin kaupassa, mutta ennen lähtöä päätin ottaa kunnon potretin eli virallisen valokuvan itsestäni. Sen ja sen toisenkin laitan galleriaan.

Tässä lupaamani polarisoitujen rillien esittely. Olen niin tykästynyt niihin, ne suojaavat myös sivuilta ja istuvat naamariini perfetto. Huomenna on tarkoitus mennä ostamaan varalle toiset. Minulla kun on laseissa näitä vaatimuksia muitakin, kuin nenälle sopivuus. Pitää olla muovia, ainakin ne osat, jotka osuu ihoon. Nikkeliallergia nääs. Kauhean näköinen olin naamaltani, ennen kuin ymmärsin mistä on kyse.

Vaihdoin sitten sen vihreän pois, se kun häiritsi minua itseäni. Oli liian räikeä.

Nahkalappu suojaa nenua



Tämä rillien yhtäkkiä alkanut käyttö on aiheuttanut uuden ilmiön; nenän varteen ilmestyneet painautumajäljet. Leikkasin punaisesta nahkapalasta sopivan kappaleen ja viritin se tuohon rillien ja nenävarren väliin. Tuote kaipaa lisäkehittelyä, mutta toimii nytkin. Tuo tänä aamuna auringon paistaessa otettu kuva on mallin osalta pakkokäsitelty vähemmän pelottavaan asuun, tukka pystyssä, tyynyn jäljet poskessa ja unirähmät silmissä on pehmennetty.

Viime yönä meni vähän pitkään, kun innoissani sovittelin noita kolmea uutta saraketta oikeaan malliin. Sitten kävin katsomassa Internet Explorerilla ja hehehehe, siellä kaikki oli ihan eri näköistä, ei näkynyt sitä eikä tätä. No homma jatkui, ja mallasin leiskaa IE:n puolella. Tänä aamuna kipaisin laittamaan loput. Siinä se nyt on perusversio 3-column Blogger Washed Denim.

Nyt voi jälleen keskittyä siihen hauskempaan blogileiska-asiaan, kuvitukseen ja väreihin. Tuo tosiaan on sellaista viritystä HTML-koodin muuttaminen niin että saa kolmannen sarakkeen ja vielä niin, että kaikki näkyy, mitkä pitää. PUH, mutta nyt olen siinäkin sitten viisaampi, tekemällä oppii. Sellainen olen aina ollut, minä itte sanoin jo kuulemma lapsena, minua ei saanut missään opastaa tai auttaa. Nyt on onneksi tuolla netissä vihjeitä ja vinkkejä joka lähtöön, jos menee yli hilseen itseltä. Vaan nyt jatkamaan.

27.7.07

Nyt on vihreää täällä

Wizard Animation

Ei ole tuollainen templaatinviilaus ihan heiniäni.

No tulihan se valmiiksi


Tuolta aika näytti tänään, kun sain intohimon laittaa Bloggeriin yksi sarake lisää, enkä tietenkään halunnut käyttää valmiita templaatteja. Niissä on sellainen vika, että, kun haluaa vaihtaa tyyliä, kaikki linkit sun muut eli nämä widgetit katoavat vaihdossa. Sitä paitsi, minä haluan aina tietää miten joku asia tehdään. Joten, TADAA!, tässä uusi 3-palstainen blogini.

Taisin myös ihastua uusiin fontteihin ja lisäsin niitä ainakin Tarinoihin ja Muistoihin.

Nyt lepuutaan simmuja ja katselen Ilman johtolankaa. Ehkä palaan.....

26.7.07

Ostoksilla

Pakkasin lompakon pajukoriin, pistin kypärän päähän ja pyöräilin ostoksille. Onhan sentään tilipäivä. Ikkunaostoksille enimmäkseen ajattelin mennä, vaan nyt oli kaikkea niin tarpeellista, että hurmaannuin tuhlailemaan. Kivaa sekin on välillä. Pitää joskus (hehehehehehe) olla motto "Tuhlaa nyt heti -huomenna voi olla rahat loppu" . No oikeasti kyllä en haksahtanut niin yhtään mihinkään suunnittelemattomaan, ostoslista on aina päässä mukana, tarpeita kyllä on aina.

Ilmanraikastajia on ollut ostoslistalla tosi pitkään, en vain ole löytänyt hinta-laatusuhteeltaan sopivaa. Tällaisia ostin kaksi, eri tuoksuja, 1,49. Ei paha. Tuossa vieressä näkyy syykin siihen miksi tahdoin niitä löytää, kylläpä onnisti. Tuoksu, joka on kuvassa on trooppisten hedelmien sekoitus ja se toinen on itämainen tuoksu. Saa vaihdella mielialan mukaan tunnelmaa. Ostin polaroidut fillariaurinkolasitkin alle vitosella, kuvia tulee, kunhan malli on vähemmän saunasta tulleen näköinen. Tuli näetsen poljettua oikein kunnon hiet kaikissa ylämäissä, ja niitähän oli. Nyt on oikein tyytyväinen ja urheilullinen olo.

Kaukokaupassa oli jälleen päällisiä kaloja, olin kyllä jo valinnut muuta syötävää, mutta oli pakko ostaa yksi tuollainen kala. Se on kotimaista nieriää ihan tuoreena. Siitä tulee vallan herkullista ihan miten vain valmistettuna. Se vähän kyllä mietitytti kotimatkalla, että 700 grammaa painava suomalainen kala maksaa mummon markoissa 62 markkaa, jo on aikoihin eletty. Nieriä nyt tietysti on hiukan harvinaisempi kala ja siksi kova hinta. Vaan viis hinnasta tänään yhtenä päivänä kuukaudessa, se on hintansa väärtti. Piste.

Sitten löysin toisesta kaupasta ihan ihanan kätsyjä kansioita alle euron kappale. Niissä on ihan sopivan vahvojen muovikansien välissä kymmenen muovitaskua. Siinä saa hyvin jonkun 20 tai alle-sivuisen jutun esiteltyä aika koolisti. Ajattelin heti näitä kirjoituksiani, runoja ja tarinoita yms. Tuollaisessa kansiossa on kiva antaa joku juttu jollekin toiselle luettavaksi. Ja kyllä ajattelin jotain virallisiakin dokumentteja, mutta niitä nyt on niin paljon, että tarvitsee kohta pahvilaatikon per keissi ;-)

Tässä kuva kansiosta, johon olen laittanut alkuperäisen, käsinkorjatun version kauhutarinastani Parasta palvelua. Laitoin sen tänään Tarinat-sivulle, jonne tein tänään myös uuden leiskan, sellaisen paremman kuin se entinen hailakka. No mutta siis, jossain vaiheessa tämä nimenomainen tarina oli kadonnut tietokoneeltani, en ymmärrä mikä sen vei. Tänään skannasin sen ja tallensin TXT- eli tekstitiedostona. Siitä se kivasti virkosi henkiin, piti vain käydä läpi ja korjata tietokoneen väärin tulkitsemia merkkejä.

25.7.07

Naisia ja Annie

Äsken oli Annie Leibovitz Oprahissa ja innostuin etsimään, ja jatkankin etsimistä, mutta löysin NY Timesin julkaiseman Annie Leibovitz Portraits Women kuvasarjan, jonka kuvaajana Annie (kuva hänestä) oli. Siinä on upeita naiskuvia. Siellä on jopa Melissa Etheridgen perhekuva, joka on todella kaunis. Kannattaa käydä katsomassa. Niin, ja on siellä se John Lennonin ja Yoko Onon kuvakin, jonka Annie otti John Lennonin kuolinpäivän aamuna. Sieltä oikealta voi aina klikkaa seuraavan ja seuraavan siitä nuolesta Next photograph.

Hän on ottanut kuvia varmastikin jokaisesta kuuluisuudesta, kutsutaanhan häntä valokuvauksen kuningattareksi. Raskaana oleva Demi Vanityfairin kannessa. Linda Ronstadt esiintyi Annielle näin vähissä pukeissa ja katui myöhemmin. Upea filimitähtikuva Nicolesta. Ja tietysti Tomin ja Katien & vauvan perhekuva. Ja Jaggerin ex-rouva vauvoineen. Ja vielä, sillä näitähän riittää, Aivan satumainen kuva Scarlett Johanssonista.

Mutta ei Annie Leibovitz pelkästään mikään julkkiskuvaaja ole, siitä esimerkkejä on tuolla Women-sarjassa ja muutenkin. Hän eli yhdessä Susan Sontagin kanssa (1933-2004) ja päätti 51-vuotiaana, että oli aika hankkia lapsia. Hän synnytti itse yhden lapsen 2001 ja hankki kaksi lasta sijaisäidin avulla. Hän on myös tehnyt omaelämäkirjan A Photographer's Life: 1990-2005, jossa on myös kuvia Susan Sontagin viimeisistä vaiheista.

Nyt täytyy sanoa, että on niin paljon asiaa, että täytyy pitäytyä tällaisessa lyhyessä tärpissä pelkästään. Tutustukaa, niin minäkin aion tehdä vielä laajemmin.

Joku pitää aina olla

Nyt, kun olen oikein keskittynyt hoikentumiseeni tekee mieli kirjoittaa muutamasta asiasta syömiseen liittyen. Olen teini-iästä asti kärsinyt milloin mistäkin syömishäiriöstä. Aivan teininä tuli hurmioitunut syömättömyys ja ankara kuntoilu, joka liippasi vaarallisen lähellä anoreksiaa. Anoreksiaan tai bulimiaaan en kuitenkaan onneksi täysin sairastunut, en silloin enkä myöhemminkään. Syitä laihduttamisen aloittamiselle riitti, oli henkisiä syitä ja laukaisijana oli mukana auttamassa Twiggyn (kuva) tulo mallimarkkinoille. Silloin alkoi ääretön laihduttaminen nuorison keskuudessa. Toiset vain selvisivät paremmin kuin minä. Jojo-laihdutus on siitä asti ollut elämäni kuvioissa mukana. Alle neljäkymppisenä laihdutin vuodessa melkein neljä kymmentä kiloa ja tein sen vielä hyvin epäterveellisellä tavalla. Jonkinlaisesta häiriöstä suhteessani ulkoiseen itseeni kertoo se tosiasia, että minulla on itsestäni pitämiä mittataulukkoja 27 vuoden ajalta, ainakin.

Aikuisiän jojottelun pohjalla on perimmillään koko ajan ollut BED, eli ahmimishäiriö. Se voimistui aina laihdutusyritysten yhteydessä, eli kun sain muuutaman kilon pois, ahmin kaksinverroin takaisin. Jossain vaiheessa aloin jättää aamiaisen syömättä, sitä on viime aikoihin jatkunut useita vuosia. Välillä oli monia vuosia, jolloin söin pelkästään, en laihduttanut. Näitä seurasi tuo mainitsemani yletön laihdutus ja sen jälkeen painoni melkein tuplaantuikin kymmenessä vuodessa. Yle Terveydessä on BED:istä hyvä artikkeli, lainasin sieltä nuo kriteerit, joista minulla on toteutunut joka ikinen.

BED- diagnostiset kriteerit
- BED on psykiatrinen tautiluokitus
* Toistuvalle ahmintakohtaukselle on tunnusomaista:
* Suurten ruokamäärien syönti, joka selvästi ylittää useampien muiden syömismäärät vastaavassa tilanteessa.
* Tunne siitä, ettei kykene keskeyttämään syömistään, kuuluu myös tilanteeseen.
* Useampien ahmintajaksojen aikana vähintään kolme seuraavista:
- Tavallista nopeampi syöminen
- Syöminen jatkuu kunnes on epämiellyttävän täynnä
- Suurten määrien syöminen, vaikka ei ole nälkäinen
- Yksin syöminen, koska häpeää syömäänsä ruokamäärää
- Itseinho, masennus ja syyllisyyden tunne syömisen johdosta
Vihdoin sain narun päästä kiinni ja aloin kaksi vuotta sitten tehdä elämäntapamuutoksia saadakseni painonhallintaan kunnollisia elementtejä, ottaen myös huomioon tuon BEDin. Päätin tehdä kaiken rauhallisesti ja ajan kanssa, koska olin juuri edellisenä vuonna sairastunut kaksisuuntaiseen ja oli paljon muitakin asioita, on yhä, jotka vaativat keskittymistä ja hoitoa. Kaikki alkoi kuitenkin hyvin, kunnes eräänä päivänä, viime vuonna, huomasin jälleen horjuvani syömishäiriön partaalla. Tällä kertaa kyse oli ortoreksiasta, terveellisen ruuan pakkomielteestä. Joka päivä kaupasta löytyi vähemmän ja vähemmän syötäväksi kelpaavaa, toisten tarjoamia kahvipullia tai muuta ei voinut syödä. Kaupassa vietin pitkiä hetkiä tutkien tuotteiden sisällysluetteloita, kävi jopa joskus niin, että en voinut ostaa mitään, kaikissa oli jotain huonoa tai liikaa; rasvaa, sokeria jne. Tätä syömishäiriötä on alettu kutsumaan nykyajan keripukiksi, eikä syyttä. Oireisiin kuului myös toitottaa ja valistaa kaikkia tuttuja terveellisistä tuotteista sekä koko ajan esitellä niitä. Vieläkin olen siinä niin lähellä, että helposti käy niin, etten osaa sanoa kerma tai juusto, on pakko sanoa 5%:nen kerma ja 5%:nen juusto.

Ortorexia nervosa (terveellisen ruuan pakkomielle):
Ortoreksia lähtee yleensä liikkeelle halusta tulla terveemmäksi ravinnon avulla, mutta muuttuu pakkomielteeksi vähitellen. Ruoan ajatteleminen alkaa viedä päivästä yhä enemmän aikaa ja alkaa saada jopa uskonnollisia rituaaleja muistuttavia piirteitä. Ennen pitkää ortoreksia saavuttaa pisteen, jossa henkilö käyttää kaiken aikansa aterioiden suunnitteluun, ruoka-aineiden hankintaan, ruoan valmistukseen ja syömiseen. Ortoreksiaa sairastavat saattavat käyttää paljon aikaa käännyttäessään ystäviään ja sukulaisiaan käyttämään tätä samaa ajatelmaa. Ortoreksia johtaa usein anoreksiaan tai bulimiaan.


Näiden kanssa nyt kuitenkin on elettävä. Pidettävä tasapainoa ylensyömisen ja liian tarkkailun välillä. Nyt noudatan joka toinen päivä ideaani, se on ihan uusi ja tuntuu toistaiseksi toimivan minun BED/ortoreksia/bipolääri-syndroomassani. Yhden päivän kestän mitä vaan, ja vaihtelua toisaalta tulee jo seuraavana päivä.

  • Tänään sokeritonta kuitumehua, 1,5% marjamuroja (suurlafka, kun en ollut kotimaisia, alin kotimainen rasvaprosentti mysleissä oli 13%), 1,2% soijajuomaa , kahvia ja vettä.
  • Ja huomenna taas kalaa, kanaa tai muuta lihaa, sillä rajoituksella, ettei se saa olla marinoitua.
Ennen tämän kirjoituksen julkaisua, olen poistanut mittataulukkoni blogistani. Tähän on selkeä ja asiallinen, muita kuin minua koskeva syy.

24.7.07

Yhä sanaton ja sanoja pää täynnä



Jostain ihmeestä tuli tänään mieleen kaiken onnen keskellä sen, miten onneen on aina pitkä matka. Ja se matka on aina liikuttava yksin, askel kerrallaan. Tässä kirjoittamani sanat Pearly Cat-bändimme singlelevyn a-puolen kappaleeseen Everybody's Got the Blues. Se tehtiin yhteistyössä aikoinaan, minä väsäsin sanat ensin enkuksi ja sitten myöhemmin niistä tuli tällainen suomiversio, jonka lauloin JP-Musiikin Disco City 10 kasetille Base-Studiossa Ruoholahdessa vuonna 1982. Tuli 82-83 laulettua 3 eri kasetille, kaikissa oli mun tekemät sanat ja osassa olin mukana myös sävellys- ja sovituspuuhissakin. Näkyy olevan tuo Itseni löysin mennyt väärin sanoittajan osalta ja bluesissa ei ole säv&san lainkaan. Laulamassa kävin aina lounaalla työpaikalta, joka sattui olemaan Itämerenkadulla. Tuli joskus vähän pidempiä lounastaukoja...

No mutta se juttu, eli tässä ne mun tekemät sanat, elämään kuuluu aina blues. Tänään on vaaleansininen päivä.

elämääni kuuluu blues

elämääni kuuluu blues
rakastan tai kuolen

äitini kertoi
tyttö muista tää
joskus painaa
voi arki tää
tuntuu ettei kestä pää

ei päivä aina
ollut sunnuntai
hetket onnen
jäi varjoon työn
lohdun toi vain huuma yön

elämääni kuuluu blues
rakastan tai kuolen

niin lähti veljein
vuoksi murheiden
turhaa itkee
on vapaa hän
poislähtö kuuluu elämään

elämääni kuuluu blues
rakastan tai kuolen

mä vannon nimees blues
veljellein omistan
raastaa sisintäni blues
kuolen taikka rakastan
soi blue
soi blue
soi vain blues
blue

elämääni kuuluu blues
rakastan tai kuolen

elämääni
elämääni
elämääni kuuluu blues
ei mikään voi estää
on sulla myös tuo blues
on mulla myös tuo blues
elämälle päällä pallon tään
vain kuuluu blues
oh-oh-oh
niin kuuluu blues

-sanat: kati virto-

Ruskea kuori tuli luukusta


Ensin oli paikkoja, joista tuli hylkykirjeitä postiluukun täydeltä, sitä mukaa, kun uusia selvityksiä laitoin sinne, tuli paluupostissa ET ONNISTUNUT TÄLLÄKÄÄN KERTAA ilmoitus.

Jossain vaiheessa meni hermotkin , mutta sinnikkäästi jatkoin paperisotaa. Ja kun en jaksanut, tuli piipaa. Sitten taas meni hermot ja taas tuli piipaa, eli katso alla:










Lopulta löytyi oikeanlaista apua ja lakkasin tekemästä tätä .
Tänään avasin ruskean kuoren ja luin ?!?!?!? häh?

Arvatkaa lähtikö Vakuutusoikeus :lle ja varsinkin sille ihanalle väärän paikan lääkärille, joka vihdoin oli pelastava enkelini ja alkoi puhua oikean hoitopaikan tärkeydestä eläkeasioiden kannalta. Nyt olen täällä onnesta vielä ihan mykkä. En kai oikein vielä käsitä itse mitä on tapahtunut. Valitukseni hyväksyttiin Vakuutusoikeudessa.

Tsemppiä kaikille muille, jotka näiden asioiden kanssa kamppailevat, toivoa on, pitää vain olla sinnikäs ja yrittää.

23.7.07

Terveisiä tutkimuspajalta



Kirjoittelin Vuoristoradalle Virginia Woolfista, mutta juttu meinasi katketa alkuunsa, hakusanoilla oli vähällä kone mennä tilttiin, tuottelias ja puhutteleva nainen, kirjailija, taidekriitikko ja feministi. Ja kun näin sen listan hänen tuotoksistaan, olin hetken aikaa kunnioituksesta mykistynyt. Minä mykistynyt, se vaatii jo jotain. Koska puuhailen tuota suosikkisivuani aina joskus, tällä hetkellä ne ovat Geocitiesissä, mutta tutka on päällä...niin...jooo. siis, laitan tässä sieltä Virginia Woolfin bibliografian, eli zii..... *kumauttaa otsansa lattiaan kunnioituksesta* ja hän kun oli vielä bipolääri, niin kuin itsekin olen. Mahtoi hänelläkin olla sitten näitä luovia kausia, joissa kello ei merkitse yhtikäs mitään. Jäi tuosta tutkimusmatkasta kaivelemaan tuo yksi kirja, jonka Ruth Gruber oli uudelleen julkaissut 2005 esseistään, alunperin julkaistu 1935. Tuon kirjan, Virginia Woolf - The Will to Create as a Woman, eli löysästi suomennettuna Virginia Woolf - Tahto luoda naisena, niin sen haluaisin jollain kielellä lukea, joten se on nyt hakusessa. Virginia W. kiinnostaa minua, koska olemme niin, ehkä liikaakin, samanmoisia, eri vuosisadoilla vain eläneitä.

Virginian sisko ja myös yksi hänen parhaita ystäviään , Vanessa Bell, teki Woolfin kirjoihin todella upeita kansia. Hän oli taidemaalari. Tässä hänen Virginiasta tekemänsä muotokuva ja kirjan kansia.


Samalla surffausmatkalla löysin mielenkiintoisen kirjailija- ja taiteilijanaisten foorumin, jonka nimi on Moondance. Siihen aion tutustua paremmalla ajalla.

Nyt lepuutan simmuja. Ai niin, väkersin tänään pylly puutuneena lisää albumeita Picturetrailiin, oli niin paljon gimmicksejä, ettei kokeilusta meinannut loppua tulla. Sivupalkissani on nyt sellainen kameran kuva, josta pääsee albumeita katselemaan.

22.7.07

17 senttiä ja kokonainen broileri


Tuossa melkein minä koko päivän kestäneen surffailun jälkeen. Vimma iski, kun aloin eilen illalla etsiä pylväsgrafiikkajuttua netistä, kun en ihan muutaman tilaston vuoksi viitsi ostaakaan. Mutta ongelmaksi nousi se miljardimäärä määritteitä, joita hakusanoiksi oli annettu milloin mistäkin lähteestä ja lähteen vieresstä. Oli diagrammia, spreadsheetejä, pelkkiä spreadsejä, chartseja, presentationeja jne jne jne......Ja kun löytyi lupaava ohjelma, se oli oikeudenkäynti(=trial)versio, jakotavara(=shareware) tai sitten siellä luki ihan pikkasella, että klikkaa tästä ja lataa ja yhtäkkiä ruutuun ilmestyi teksti : osta nyt tai tullaan kumauttamaan sua luottokortilla päähän. Huh - nyt ymmärrätte, miksi tuo kuva kuvaa minua.

Ihan kohta istahdan syömään. Tänään oli kanapäivä ja rakkaan markettimme hyllyssä ei tasan ollut yhtään litkutonta, tönkkösuolattua kanatuotetta. Onneksi kuitenkin pakastealtaasta löytyi koko broileri. Sen on tuossa jo aikaa sitten muhinut uunissa kypsäksi. Olen tässä hihhuloinut erästä lukemaa tänään. Oli nimittäin mittuaspäivä ja pökertyä meinasin. Melkein tasan kaksi vuotta sitten, 16.7.05, päätin käydä möhöni kimppuun. Mutta asioilla on tapana tapahtua toisin, kuin on suunnitellut ja vakaasti päättänyt. Jossain vaiheessa taisi tulla mittoja lisääkin mittariin. Mutta, niin se tämän päivän juttu. Vyötäisiltä on kadonnut 17 senttiä! Iiiiiiik..... sitä se tekee, kun on Vaaka & Vaaka.
PLUS

Vaan nytpä menen syömään, on näläkä. Saatan palata, kunhan olen ravintoa saanut.

21.7.07

Tarzan talutusnuorassa

Olen puuhaillut kuva-albumeita nettiin, sain valmiiksi enon ottamien kuvien albumin ja nyt juuri tuli valmiiksi se kauan kaipaamani albumisivu. Kesti vähän kauan, öbaut puoli vuotta, löytää juuri oikeanlainen, sellainen, jossa voi olla albumeita salasanojen takana ja kuitenkin myös ilman salasanaa. Suunnittelmissa lähipäivinä jonkinnäköiset kuva-albumit omista ottamistani kuvista aihepiireittäin. Siis niistä omasta mielestä parhaista, sellaiset mielessä. Mutta nyt siellä on siis jo salasanan takana ylioppilaskuvat ja enon siunaustilaisuuskuvat. Kiva idea, nyt voin antaa sukulaisille salasanan ja he pääsevät katsomaan myös niitä suojattuja albumeita, muut, ne omat albumini, näkyvät ilman salasanaa. Alan tankata tätä asiaa näköjään, olen vain niin iloinen, että vihdoin sain asian tälle mallille.

Tarzan oli talutusnuorassa. Minä siitä pinkaisemaan kadun toiselle puolelle kameran kanssa. Kysyin oikein luvan saada laittaa tänne blogiin. Tarzan on 1-vuotias kollipoika, joka on saanut nimensä siitä, että se kiipeilee verhoissa. Mutta kaunis ja suloinen hän silti on. Ja pirteä.


Jätettyäni Tarzanin vaanimaan tipuja, oli kotimatkani varrella toinenkin upea ilmestys ulkoilemassa. Tämä kissakaunotar on vienon salaperäinen ja kauniin värinen. Kissat ovat kaikki kauniita, ei niitä voi vertailla.


20.7.07

Simmulasit

Oli pakko alkaa käyttää halpakaupan lukulaseja. Kyllä se nyt vain on myönnettävä, että näköä on mennyt, kun ikää on tullut. Onneksi näitä laseja saa jopa alle kahdella eurolla, on sitten joka lukupaikassa omat. Tällä hetkellä on nämä kuvan lasit tietokoneella ja sellaiset mustasankaiset silmälasikotelossa piirongin päällä, siitä lähtevät kätevästi mukaan kouluun yms. Ja kuvia tässä.

Tältä maailmani on näyttänyt muutaman viime viikon ajan, kun olen aherrellut tietokoneella muutaman tunnin putkeen, kaikkea on ollut kaksinkertainen määrä:

Ja tässä on sitten uusi, terävänäköisempi ilmestys olkkarissani

Sääkartta tuli ja unikin lopulta

Heleijaa, uni tuli ja nyt on taas parasta jälkeen päiväys voimassa.

Huomautus, olen ollut hereillä puoliltapäivin, tämä juttu vain jämähti kaikenlaisen häiriön vuoksi.
Eilen tosissaan uni meni rikki syystä tuntemattomasta ja ei sitten niin millään meinannut tulla takaisin. Koska hermot menivät ryppyisisssä lakanoissa vehtaamiseen, päätin viettää laatuaikaa hereillä ja yrittää nukkua vähän myöhemmin uudelleen. Siinä oli maailma tietokoneella.
Cool Quiz-sivuilla tuli testattua elokuva ja musiikkitietoansa. Elokuvien tunnistaminen ääniklipeistä oli jännää. Sieltä löytyi myös tämä Heya Grandma musiikkivideo muun muassa. Jiihaa, iäkkyys on tullut jäädäkseen, siksi. Ikä rulettaa. Tuon oikeanpuoleisen tein ihan itse Gimpillä. Hii, en vieläkään osaa piirtää hiirellä kissoja.




Laitoin sitten uuteen muotoon tuon arkistot osaston, pistin siihen drop&down-valikon, jonka suomenkielinen on pudotusvalikko. Vaikka ei sieltä mitään saa pudotettua, ähäskutti. Siellä ovat ja pysyvät. Klikkaat vaan nuolta ja siirrät sitten hiiren haluamasi kuukauden&vuoden päälle ja klikkaa uudelleen. Ja sitten löysin sääkartan ja laitoin sen sivupalkkiin. Sen löysin AccuWeatherista surffatessani myrskyuutisia maailmalta. Klikkaa Suomen karttaa ja muutakin, niin tulee lisätietoa.

Olin ihan järkyttynyt miten paljon ihmisiä on menehtynyt ja miten paljon koteja on tuhoutunut kesä-heinäkuun aikana sademyrskyissä, sykloneissa, kaatosateissa, tulvissa ja mutavyörymissä. Löysin vasemmalla olevan NWS Weather Fatalityn sivuilta, jossa on USA:n tilastoja. Siinä punainen tolppa on 30 ja lila tolppa on viimeisen 20 vuoden keskiarvo eri luonnonmullistuksista. Aikamoinen muutos tämän esityksen mukaan kymmenessä vuodessa.




Sitten seurasikin tutkimusta, kun piti löytää tilastot erilaisista luonnonmullistustuksista koskien koko maailmaa. Ja sellainen löytyi, klikkaa kuvaa niin näet paremmin. Näyttää aika järkyttävältä. Otin tiedot syntymävuodestani tähän päivää, siltä ajalta kaikkien luonnonmullistusten määrä.

Source: "EM-DAT: The OFDA/CRED International Disaster Database - www.em-dat.net - Université Catholique de Louvain - Brussels - Belgium"

Tuo tilasto on muuten CRED Centre for Research on the Epidemiology of Disasteristä, joka toimii Université Catholique de Louvain (UCL):n yhteydessä ja on vuodesta 1973 tutkinut luonnonmullistusten epidemiologiaa. Löytyi vielä tuolta IRP Capacity Building Database: Available Resources for Disaster Risk Reduction in Recovery Management:in listalta, joten kai se on luotettava.

Kun uni meni kesken


SexyTester.com says I'm 77% Sexy! How sexy are you? Click here!

Oli pakko nousta ihan tietsikalle, harmitti, kun uni meni rikki. Nyt kun olen tässä vastannut tunnin ajan kyselyihin vaikka minkämoisiin, päädyin lopuksi tekemään seksikkyystestin. Nyt suoristan takaisin unten maille, jospa se sieltä tulisi, kun jo haukottaakin.

19.7.07

Farkut jalassa - pää pilvissä

Vaikka blogini ei olekaan mikään laihdutusblogi, on siinä aikojen varrella ollut paljon juttuja yrityksistäni hoikentua sopivampiin mittoihin. Eräs tavoite oli alle ??, äskettäin tuli alle ?? ja eräs vaatekappale on odottanut melkein kolme vuotta, tammikuussa ne menivät päälle, mutta liikkumisesta ei olisi tullut mitään. Tänään ne olivat jalassa ja kävin kahvilla, kaupassa ja istuin vielä M:n luona 1,5 tuntia ihmettelemässä kadonnutta internetiä. Tästä ihmeestähän piti ottaa potretti poikineen, ikävä vaan mallin naama oli milloin missäkin virneessä, mutta muutama kuva onnistuikin. Tuossa vieressä on ilman naamaa se osa farkuista, jota olen kovasti kaivannut. Takamus. Ja nuo taskun ompeleet.

Eipä tehnyt mieli kylässä edes tuoremehua juoda, kun oli niin pinkeä olo vaikka kyllä sitten join. Ja siellä M:n luona on tietokone vielä hankalassa paikassa, minä siellä konttasin johtojen perässä. Eikä mikään revennyt. Tuossa oikealla siitä vielä oikein virallinen minipotretti. Minäkin haluan itsestäni näköjään pienennöksen. Huomaa muuten nahkaremmi vasemmassa kädessä, aitoa 60-luvun muotia, joka onneksi tuossa muutamia vuosia sitten palasi, hankin tuollaisen, tai siis hiukan erilaisen, tyttärellekin. Itselleni tuo ranneremmi antaa voimaa olla minä, rock-voimaa. Lapselle antamalleni rannekkeelle annoin erään toisen merkityksen myös. En sitä nyt täällä kerro, se on niin henkilökohtaista, mutta todella ihanaa ja lämmintä kylläkin. Saatan kirjoitella lisää myöhemmin, nyt on pidettävä tauko ja pisteltävä rakennusainetta tuulen suojaan.....siis mysliä mahaan.

18.7.07

Lohta ja fraichea


Tänään oli kalapäivä. Halusin vain tulla kertomaan.
-
-
-
-
-niin että söin kirjolohta kevyt-fraiche-haudutettuna uusien perunoitten kanssa ja jälkiruuaksi vitamiinimehun. joka oli kylmää ja ihanan kirpeää. Nyt menen katsomaan Dirt-sarjaa, siellon mun lempiskitsoukko, valokuvaaja Don Konkey, jota loistavasti näyttelee Ian Hart.

Palvelutiskillä, saatuani tarjouslohipaketin, myyjämies kysyi:
-Saako olla muuta?
Ainahan sitä noin kysytään. Tänään olin vähällä vastata:
-Juu kiitos, puoli kiloa jotain, mistä saa halvalla lihakeiton.
Sitten myyjä olisi tietysti sanonut ettei heillä myydä lihaa palvelutiskillä, johon minä olisi sitten tokaissut takaisin:
-Mitäpä sitä sitten suotta kyselemään asiakkaalta tahtooko tämä muuta. Muuta kuin teillä tässä on myytävänä.

Maratooniunet

Päätin sitten eilen illalla mennä ajoissa koisimaan ja vielä kerran kokeilla eräitä tabletteja, jotka kuulemma vaan lievästi rauhoittavat ja auttavat unen tuloon. Menin sänkyyn illalla puoli yksitoista ja heräsin kymmentä yli kaksi. Iltapäivällä.Aiemminkin on käynyt vastaavasti. On taitanut käydä niin, että inhoan jo ajatustakin siitä, että vehtaan unettomana patjalla pyörien ja siksi haluan varmuuden unen tulosta. Onneksi tämä hankaluus koskee vain kesän lämmintä ja valoisaa aikaa. Pian saa taas jo jättää pillerit poiskin ja nukkua karhun unta pimeässä ja viileässä.

Unettomuudesta Helsingin Yliopiston Psykiatrisen osaston lyhyt tiivistelmä. Minulle heräsi juuri nyt mielenkiinto tuohon ruumiin oikeaan lämpötilaan nukkumisen onnistumiseksi. Vaikkakin omalla kohdallani tuo psykiatrinen sairaus on tavallaan päivänselvä syy, voi unen hankaluuteen olla muitakin syitä, joita helpottamalla asiaa voi parantaa.

Insomnia saattaa johtua jatkuvasta kovasta äänestä, stressistä, lääkityksestä tai kivuista, tai siitä että yrittää nukahtaa silloin kuin kehon lämpötila ei ole nukahtamiseen sopiva.
Ihminenhän on kokonaisuus ja jos oman ruumiin lämpötila on syystä tai toisesta liian korka, ei uni tulekaan ihan noin vain. Lämpötila voi olla korkea huoneen lämpötilan vuoksi. Nyt esim. on viime aikoina ollut hieman mukavampaa, kunn tuulee, mutta viikkoja huoneissani oli 25-27 astetta lämpöä vuorokauden ympäri. Lämpimän ruuan syöminen ei kovasti houkuta, koska sekin saa elimistön liikkeelle ja ruuansulatus nostaa ruumiinlämpöä. Kuumaa saattaa tulla iänkin puolesta, menopaussi voi tehdä tepposiaan. Mutta hassulta tuntuisi, että se ilmenisi aina nukkumaan mennessä ja helteelläkin vain hapettomissa, suljetuissa tiloissa.

Uni ja ruuminlämpöjuttujasurfatessa tuli mieleen, että joskus ruuminlämpö laskee iltapäivällä ja kun silloin otta nokoset, jos siis pystyy, on uni todella ravitsevaa ja tervehdyttävää. Samanlaisen tunteen saan myös talvella nukkumisest. Kun tuuletusikkuna on ollut auki ja patteri pienellä makuuhuoneessa, on uni syvää ja hyvää. Lisähyvänä on peiton käyttö. Se luo kai sellaista kohdussa olemisen rauhaa, kun saa käpertyä siihen omaan kylkiasentoonsa, polvet ja kädet koukussa ja kääriytyä peiton halattavaksi. Kesäaikaan tämä kaikki on mahdotonta. Edes käpertymisasentoa ei pysty harrastamaan nukahtaessa, se on liian lämmin. Ja peiton käyttö on täysin pois suljettu juttu. Radiossa juuri ihmiset soittelevat alasti nukkumisesta, hassu sattuma. 17-18 astetta olisi hyvä nukkumislämpötila makuuhuoneessa. Olen siitä tismalleen samaa mieltä. Lepo ja uni-jutussa on kaikenlaista muutakin asiaan liittyvää.
There is a definite relationship between our core body temperature and our feelings of lethargy or energy. When the body is warm, we feel wide awake. When the body is cool, feeling of tiredness and sleepiness prevail.
If necessary you could nap for 10-30 minutes during the day to physically recharge yourself, it's ideal to take this nap when you experience this body temperature drop as it will help you sleep. Always limit your naps to 30 minutes to avoid entering deep sleep which will further decrease body temperature.
Tällaisia olen pohtinut tänään, terveisiä toisille, joilla on unen kanssa kana kynimättä.

17.7.07

Aivojeni taustakuvio




Your Brain's Pattern



You have a dreamy mind, full of fancy and fantasy.

You have the ability to stay forever entertained with your thoughts.

People may say you're hard to read, but that's because you're so internally focused.

But when you do share what you're thinking, people are impressed with your imagination.

Löysin tämän uuden blogituttuni Bambin blogista.

Ei niin yhtään mitään

Koko päivän olen nyhvännyt tietokoneella saamatta juuri mitään aikaiseksi. Paitsi tietysti gallerian tag-remontin. Se veikin aikaa. Laitoin kaikkiin posteihin tagit ja vähän uudistelin samalla. Täytyi laittaa skanneri kiinni, kun Jami tuli sen päälle istuksimaan. Skanneri lähti koko ajan kopioimaan. Ihmettelin aikani, kunnes tajusin, että Jamihan se siinä käynnistää kopioinnin. Juuri nytkin hän tuossa makoilee rauhallisena. Pyörtyä meinasin kun painomittarille astahdin tänään. piti oikein filmata tämä tapahtuma. Äsken kävin kaupassa ja ostin reilun kaupan banaaneja ja tummia luumuja. Uusi herkkuni on hedelmämysli ja soijamaito. Lehmänmaito ei ole minulle hyvää, minulla on laktoosi-intoleranssi. Nytpä taidan kiehauttaa myöhäiskahvit ja katsella hiukan töllötintä.

98 ja Puoli - kohta teattereissa

Tadaa! Olin suunnitellut tämän elokuvan tekoa jo pitkään, mutta sen tekeminen siirtyi ja siirtyi. Nyt vihdoinkin koitti se päivä.

Katso täällä: 98 ja Puoli

16.7.07

Tänään soi: Working class hero

John Lennon teki hienon kappaleen Working class hero. Vaikuttava biisi. Nyt se jälleen soi radioissamme, kun Green Day teki siitä version Amnestyn Make Some Noise-levylle, jossa eri artistit esittävät John Lennonin kappaleita Darfurin tilanteen parantamiseksi (lue Amnestyn Eyes on Darfur -projektista ja katso satelliittikuvia) .



Working class hero


As soon as your born they make you feel small,
By giving you no time instead of it all,
Till the pain is so big you feel nothing at all,
A working class hero is something to be,
A working class hero is something to be.
They hurt you at home and they hit you at school,
They hate you if you're clever and they despise a fool,
Till you're so fucking crazy you can't follow their rules,
A working class hero is something to be,
A working class hero is something to be.
When they've tortured and scared you for twenty odd years,
Then they expect you to pick a career,
When you can't really function you're so full of fear,
A working class hero is something to be,
A working class hero is something to be.
Keep you doped with religion and sex and TV,
And you think you're so clever and classless and free,
But you're still fucking peasents as far as I can see,
A working class hero is something to be,
A working class hero is something to be.
There's room at the top they are telling you still,
But first you must learn how to smile as you kill,
If you want to be like the folks on the hill,
A working class hero is something to be.
A working class hero is something to be.
If you want to be a hero well just follow me,
If you want to be a hero well just follow me.

...ja vielä vähän lisää


nimittäin innostuin löytömaton imuroimisen jälkeen kokeilemaan äskettäin ostamaani S-piikamikrokuitumoppia. Ja sehän vei minua, en minä sitä lainkaan. Pelkästään vettä suihkuttamalla puhdistui olkkarin lattia. Sitten piti jatkaa keittiöön. Siellä Jami moppauksen jälkeen ihmetteli minne hävisivät ruoka-ja vesikuppi. Liian puhdasta, ajatteli hän. Minulla on hiukset uitettuna kiharaiset.

Laitoin tuon olkkarin lattian kuvan ihan tuonne galleriaan, kun se nyt vaan aurinko sattui tekemään siitä joteskin hienon.

Varovaista pyöräilyä ja löytö

Tänään tein jo taas vähän pidemmän pyöräilylenkin, samalla toimitin asian sossuun, kävin kaupassa ostamassa hedelmämysliä ja kävin apteekissa hakemassa juuri loppumassa olevaa lääkettä. Tuossa polkiessani takaisin ylämäkeä kaikilla (no ei juuri millään siis) voimillani, hiki otti ja lähti oikein liikkeelle. Nyt tuntuu jaloissa ja selässä. Ne on nuo pyöräilyasennot ihan erilaisia muista viime vuosina käyttämistäni. Huomenna on pakko pakottaa itsensä jälleen satulaan, muuten jäykkyys jää lihaksiin. Ja pidempi lenkki tietysti, taidan mennä nyt sinne joen rantaan kamera repussa. Jollei ihan vasiten sada vettä.

Tuossa lähtiessäni matkaan tänään, vein ensin roskia, olihan siikaa eilen ja nyt en halunnut sitä lemua himaan. Roskiskatokseen oli kannettu taas seinää vasten nojaamaan erinäisiä tavaroita. Ainahan meikäläinen ne tutkii. Tuolitkin pitäisi löytää ja sitä palapelipöytää tai -levyä olen aina metsästämässä. Lisäksi pitäisi saada kissan uuden repimäkulman aineksia, lautaa tai levyä ja kokolattiamattosuikaleita. Sieltä löytyy aina silloin tällöin kaikenlaista, ihan hyviä lenkkareita, farkkuja yms. Jos ei ne mulle sovi, otan kuitenkin ja kyselen oikean kokoisilta. Oman kotini kierrätyssisustuksesta olen kertonut gallerian puolella sarjassa Old & Recycled. Sitten näin romun takana pilkottavan jotain punertavaa ja menin lähemmäksi. Siinä oli epämääräisellä rullalla matto. Avasin sen ja se oli kaunis. Tuossa se on olkkarin lattialla. Kaipaa imurointia ja mattopesua, mutta on muuten ihan ookoo. Se on melko paksu, joten talven vilpoisilla sen lämmin pehmeys on tervetullutta ihanuutta. Kesällä en mattoja juuri pidäkään, paitsi makkarissa, koska siellä muuten kaikuu.

Tässä tutkijaryhmä toteaa maton kuntoa ja paksuutta. Hyväksi todettiin. Maton väri ja kuviot tuovat ihanaa räiskettä olkkariin, hmmh... saatanhan pitää kesälläkin mattoa, kun noin kaunis on. Mutta ensin tosiaan täytyy hiukan putsailla sitä, ei sillä että kotini olisi mitenkään siisti, muuten vaan. Omatkin, siis ne vanhat, isot matot odottavat rullilla mattopesulaa vaatehuoneen seinää vasten nojaillen. Aika iloinen olen tästä löydöstä, piristää arjen pimeää kummasti. Tämä löytömatto on aika iso, 170x230 cm

15.7.07

Periksi en anna

Skannasin tänään vinon pinon kuvia itsestäni, että en sortuisi nyt tällä kertaa enää lihoamaan viiruakaan. Ei tässä loppu ikäänsä voi vaan antaa mennä. Niinku alamäkee syömisen kanssa. Tämä nyt on tällasta itsensä piiskaamista enempi, ei sen vakavampaa. Kyrsittää vaan, kun todella huomasin, miten vähän aikaa elämästäni olen ollut sairaalloisen lihava. Tällä jutulla yritän pönkittää tahtoani tajuamaan sen tosiasian. Hurja muodonmuutos, täältä tulee Katili.
Tässä vasemmalla punainen nuoli osoittaa minua, kun olin siinä 14-15. Meillä oli serkkutyttöjen kanssa tapana liftailla. Tällä kertaa tulimme Piikkiöstä Raumalle, kanaali katsomaan. Eiku poikia. Huomaa pitkä, napillinen t-paita ja vihreä huopahattu, jossa on koristenauha sekä serkun ompelemat keltaiset pitkät housut. Kuvassa ei ole yhtään serkkua. Poikia kyllä riitti. No okei, tässä oli tällainen aloitus runko. Eli lapsena oli pullea kyllä, mutta tuossa teini-iän keskellä alkoi ainainen laihduttaminen.



Tuossa yllä on 16-vuotias tyttö, jolla on pikkusiskon vekkihame ja villapaita. Mini oli muotia. Ja muodikas piti olla, pattipolvien kanssa tai ilman. Ja laiha tietysti. Vieressä kuva samanikäisenä minusta reippaana toimistoapulaisena, siinä olen menossa kaatamaan kiireiseille työtovereille kahvia pöytiin. Kivaa työpaikkaelämää siihen aikaan.


Tässä 17-vuotias salainen agentti vakoilupuuhissa. Otimme tyttökaverin kanssa rullallisen poseerauskuvia, niitä tulee blogiini vielä lisääkin jossain vaiheessa. Tässä selvästi TV-vaikutteinen pose.


Sitten 17-vuotiaana alkoi lisäksi hiusten kanssa väkertäminen. Tässä tyypillinen näky arki-iltana, yöksi pienet palmikot päähän ja aamulla leijonanharja auki pöyheäksi. Jos katsot tarkkaan, nät vetoketjullisessa villatakissa kyynärpäissä nahkapaikatt. Se oli muotia pakon edessä, kyynäspään kohdat kul,uivat aina puhki. Tuohon aikaankävelin tai pyöräilin minimissään 16 km päivässä - töihin ja takaisin.









Sitten kuluu aikaa, en nyt ihan viitsi tässä joka vuotta läpi käydä. 20-30 oli hoikasta pyöreämpään suuntaan. Ja sitten taas hoikempaan - ja tukevampaan. Jojottelin, joka on tosi vaarallista. 28-vuotiaana oli rokkibändibuumi ja silloin piti olla farkkuihin sopiva. Oikealla on biisi menossa kunto trimmi. Jumppasin joka ilta hiki otsalla.

Sitten tuli eteen 3-kymppiä. Eroa ennen ja sen jälkeen sairastuin laihduttamiseen. Painoni laski alle normaalipainon, itse asiassa taisin pahimmillani olla alipainoinen. Kaikki tietysti kehuskelivat uutta hoikkaa olemustani ja siksi olikin vaikeaa itse huomata, miten vaarallisessa tilanteessa oikeastaan olin.

Tuossa vasemmalla olevassa kuvassa olin 35-vuotias, vielä hiukset päässä, sitten ne alkoivat tipahdella, hampaat heilua ja olin koko ajan suhaamassa, jollen ollut ärtyinen. Oikealla olevassa kuvassa olin 36-vuotias ja jo aika huonossa kunnossa. Yhtäkkiä tajusin, missä mentiin ja lopetin pelleilyn terveydelläni. Paino nousi ja pysyi monta vuotta sopivana minulle. Sitten taas näitä elämän kriisejä.....ja paino alkoi kohota.












Kymmenen vuoden kuluttua ylläolevista olin jo melko matami. Vasemmalla olevassa kuvassa olen 46-vuotia. Mutta kaikki sujui elämässäni jotenkuten, Ja ruoka maistui juoman kera. Suurinpiirtein tämän kuvan aikoihin aloin tajuta, etten myöskään voisi elää terveellisesti näin isona.

Neljä vuotta myöhemmin, 50-vuotiaana olin jo täydessä taistelussa painoni kanssa.





Seuraavana vuonna, 52 vuotiaana, ylä- ja alamäki jatkui, mutta selkeästi etenin gramma kerrallaan. alla 52-vuotis synttärikuvani, alkoi jo näyttää.....vaan vauva-askelin, vauva-askelin. Nyt ei enää voi jojotella, on oltava selkeä, rauhallinen suunta.



Ei tästä jutusta nyt kukaan iloa saa, tämä on todellinen päiväkirjamerkintä koko homma. Nyt syön siikaa, ei siis sikaa, vaan siikaa kevykermassa haudutettuna. Aah.

Täysin turhaa triviaa: Kuudentoista (16) viimeisen vuoteni aikana painoni alimmillaan on ollut tasan PUOLET siitä mitä se on ollut ylimmillään.

Apua anovat kädet

Helsingin Eteläsatamaa lähellä olevassa puistossa huomasimme eilen muistomerkin ja päätimme tutkia sitä tarkemmin. Oli hämmentynyt patsaan luo päästyämme. Sitten tuli kunnioittava hiljaisuus, jonka jälkeen kävi mielessä, että jotenkin en ole suomalaisena kuvitellut Suomen osallistuneen tämän suuntaisesti asioihin historiassa. Koska asia tuli minulle aivan yllätyksenä, jouduin heti siitä hetkestä pohtimaan monenlaista asiaa meidän suomalaisten puhtoisuudesta ja humaanisuudesta.

Muistomerkin nimi on apua anovat kädet. Siihen oli hakattu sanat: EDESSÄSI AVAUTUVASTA ETELÄSATAMASTA SUOMEN VALTIOLLINEN POLIISI LÄHETTI 6 MARRASKUUTA 1942 KAHDEKSAN SUOMEN VASTAANOTTAMAA JUUTALAISTA PAKOLAISTA TALLINNAAN LUOVUTETTAVAKSI SAKSAN VIRANOMAISILLE JA SITÄ TIETÄ POLTTOUHRIIN.


Laiva, jolla nuo kahdeksan kuljetettiin Tallinnaan oli kuuluisa kuolemanlaiva S/S Hohenhörn. Elina Sanan kirjoittaman kirjan Luovutetut mukaan luovutettuja olsi ollut enemmänkin. Vahvistettua tietoa puuttuu yhä. Nöyrryn tämän asian edessa ja toivon asioiden tulevaisuudessa pysyvän puolueettomalla tasolla ja ihmisten oikeuksien puolella. Suomessa.

14.7.07

Kuvausretkellä

Tänä aamuna lähdettiin, omasta mielestäni keskellä yötä, kellon mukaan puoli kahdeksan aamulla ystävän kanssa kuvausretkelle. Vaihdettiin Hakiksessa 17 bussiin ja köröteltiin päättärille, Kaivariin. Pilvipeitto pysyi koko päivän auringon edessä kuin harsokangas, mutta kuvattavaa riitti ja valokin melkein joka paikassa. Ihana aamun hetki ihmisettömässä kaupungissa, Kaivarin kompassin vieressä oli kahvila auki ja siinä lähipenkillä nautimme vahvistavat kahvit. Kuvattavaa oli ainakin minulle lopulta ihan liikaa, olin vähällä seota. Täytyy vähän useammin käydä vastaavanlaisilla kuvausmatkoilla, ettei ihan kuulat katoa. Galleriassa on 25 kuvaa, oli liian vaikeaa vähentää niistä yhtään, kortilla oli kuitenkin vain 150 tai jotain.

Kanadan hanhia oli pilvin pimein aamutorkuilla rannoilla. Ystävälle jäi nyt tripodi lainaksi, sen kanssa on hyvä harjoitella kaikessa rauhassa. Horisontit ja muut vinkkelit on tarkkoja, kun alkaa tarkaksi.Kaivarin nurmikolla loikki vähän eri vinhan näköisiä puluja, hyppelivät kuin värästäkit. Mietittiin mitä tipuja ne oikeasti on ja kyllä löysin Wikistä, että meriharakoita. Eikso? Tässä otos parista kaverista. Se on vissiin Aamiainen Nurmikolla elokuvan harjoitukset menossa.

Eteläsatamassa ystävä kekkasi melkoisen opaskyltin. Pakkohan oli siitä kuva ottaa, että uskotte. Onkohan se siltä varalta, että jos joku ajaa laivasta ulos hieman "hik" eikä huomaa, että auto jo liikkuu vai?

Espan puistossa oli alkamassa eläinsirkus, valkoinen puudeli ja kaksi kissa tuossa odottelevat temppujen tekemisen alkamista. Mitenkä se tuo hauva on jotenkin onnettoman näköinen, teki mieli paijata ja laittaa reppuun kaikki.

Olimme jo Kauppatorilla, kun yhtäkkiä alkoi paloautoa tuutata joka kulmasta. Tuossa ne ovat hotelli Palacen edessä ja vielä tuli sivukadulle yksi lisää. Ei näkynyt savua eikä ketään hyppimässä.


Tänään taitaa myöhemmin vielä väsyttää, tulipa käveltyä Selleri-Seriffi Partasen suosittamat askeleet. Nyt on ruokaa uunissa ja kohta avataan telkkari, josta tulee kello 20:00 kolmoselta Hendrix-leffa. Sitä kehutaan täällä kovasti. Ei ole siis dokumentti, vaan sellainen Jimi Hendrixin alkuvaiheista kertova elämänkertapätkä, Jimi näyttelee Wood Harris. Haluan varsinkin nähdä sen kohda, kun Litlle Richard lemppaa Jimi Hendrixin koska piti tätä liioittelevana. Hihihih- siitäs sain Richard-Boy. Se on tämä Jimi Hendrix kanssa yksi suosikkini ja ihan tajuttoman hyvä kitarisiti, ei sellaisia ole muita.

13.7.07

Kati on

Anuradhalta löysin tällaisen meemin. Kirjoita Googleen lainausmerkkien sisään oma nimesi ja perään verbi on ja paina enter. Kirjoita 10 ensimmäistä nimesi + on listaksi. Samalla voit miettiä, että oletko sitten sitä vai et.

  1. Kati (Catha edulis) eli khat on kasvi sekä sen lehdistä ja oksista saatava päihde (khat). Katia käytetään pureskelemalla, jolloin siitä liukenee katinonia
  2. Kati on muutenkin suorittanut suuren osan opinnoistaan työoppimisena
  3. Kati on antanut minulle ohjeet elämään
  4. Kati on eloisa, päivän aikana ei päässyt nukahtamaan
  5. Kati on aina pysynyt Katina
  6. Kati on tällä hetkellä äitiyslomalla
  7. Kati on Katariina-nimestä ja siitä johdettujen nimien (kuten Katja, Katri) lyhentymämuoto
  8. Kati on mestariluokkaa
  9. Kati on vihdoin pääsemässä elämäänsä kiinni
  10. Kati on kotitalousopettaja, mutta hän on tehnyt pitkän uran

Hellou ja perjantaita

Aika on kiitänyt kuin kellolla olisi siivet ollut.








Tänäänpä olen ollut liimautuneena tähän tietsikan ääreen, mitälie vääntänyt ja tutkinut. Animaatiota yritin harjoitella, galleriassa esiintyy eka tekonen, kissa sateella. Silmia väsyttää monituntinen surffaus ja tirkistely.







Huomen aamuna, tai oikeammin mielestäni keskellä yötä, on edessä valokuvausretki ystävän kanssa. Kyllä täytyy laittaa monta kelloa soimaan ja yksi niistä emalivatiin. Muuten on hauskaa tiedossa. Kohdetta en vielä paljasta, kuvasatoa toivon mukaan jo huomenna.






Voi olla, että nauraa kätkätämme maailman asioille, toivottavasti. Ja samalla saamme loisto-otoksia kaupungin aamusta. Eväät olen jo pakannut, pullo vettä ja kaksi banaania sekä tripodi ja vara-akku kameraan. Tuossa tanssii sisäinen Katili, tiukkana jälleen ruokavaliolla nälkä tekee tuon näköisen minusta mielikuvissani...;-)



Huoh, mutta periksi ei anneta. Tänään ei siis tapahtunut mitään ulkopuolista, vain päässäni.

Nitoja


Tänään nidoin vanhalla nitojallani. Siitä mieli lähti liikkeelle ja päätyi 70-luvun syksyyn. Muistan sivullani on tarina siitä kuinka lähetti pelasti nitojan. Oi menneitä aikoja ja varsinkin aikoja ennen kulutushysteriaa.

12.7.07

Jim Morrison uutisissa tänään



"Expose yourself to your deepest fear. After that fear has no power and the fear of freedom shrinks and vanishes, you are free."

- Jim Morrison
Noin upeasti sanoi Jim Morrison (8.12.1943 - 3.7.1971) eläessään ja tuosa on totuuttta kyllä paljon kanssa. Itse kuulun Jimin runouden ihailijoihin ja ikuisiin faneihin. Liskomies rakenteli huikeita sfäärejä sanoillaan. Oli meidän kuolevaisten onni, että hänet keksittiin laulajaksi ja lauluntekijäksi The Doorsiin. Siitä, olisiko Jim itse pysynyt kauemmin maan päällä, jollei niin olisi käynyt, voidaan olla kahta mieltä. Itse uskon, että julkisuus ja pop-idoulius edesauttoivat tuon ihmisen loppuun palamista. Ja unohdettuna, alkoholisoituneena hän sitten päätyi Pariisiin maaliskuussa 1971, jossa hön kuoli saman vuoden heinäkuun 3. päivänä 27-vuotiaana.

Tähän asti julkisuudessa on kerrottu hänen ruumiinsa löytyneen hänen Pariisin asuntonsa kylpyammeesta. Mutta tämän päiväiset uutiset, 36 vuotta myöhemmin, tuovat esiin entisen yökehon esimiehen, joka kertoo Jim Morrisonin kuolemasta toisin, kuin tähän asti on kuultu. Hän kertoo Morrisonin kuolleen yökerhon vessaan ja kaksi huumediileriä oli vienyt ruumiin pois. Ilmeisesti sinne Jimin asunnon kylpyammeeseen. Pariisin syyttäjälaitokse mukaan tapausta ei todennäköisesti oteta uudelleen käsiteltäväksi, koska tapahtuneesta on kulunut jo niin pitkä aika.


House upon the hill
Moon is lying still
Shadows of the trees
Witnessing the wild breeze
C'mon baby run with me
Let's run
....
I am the Lizard King
I can do anything


Ventti-Meemi

Ventti-meemi

1. Ota lähinnä sinua oleva kirja, avaa sivu 15 ja kirjoita millä sivu alkaa:
-
Teknisk hjaelp. I brugermanualen til kameraet er der oplysninger om hvor og hvordan du få hjaelp.

2. Venytä vasenta kättäsi niin kauas kuin pystyt. Mitä kosketat?
-
ZyXelin reititin

3. Mitä katsoit viimeksi TV:stä?
-
Oprahia vilkuilin, kun se 15-vuotias oli salannut ja ehkä tappanut vauvansa

4. Ilman katsomatta, kerro mitä kello on?
- 19:50

5. Nyt katso kelloa, mitä kello oikeasti on?
-20:01

6. Lukuunottamatta tietokonetta, mitä ääniä kuulet?
-TV:n hölötystä

7. Milloin viimeksi kävit ulkona? Mitä tekemässä?
-Tänään iltapäivällä ruokakaupassa.

8. Ennenkuin tulit tälle sivulle, missä surffasit?
-YouTubessa

9. Mitä on päälläsi?
-Vanha valkoinen t-paita, josta olen leikannut hihat pois + alkkarit.

10. Näitkö unta viime yönä?
-Jotain hämärästi muistan, että joku tärkeä maksoi 26,60 euroa, mutta oli pakko ostaa

11. Milloin nauroit viimeksi?
-tänään siskon kanssa Skypessä, kun piirreltiin toisillemme

12. Mitä on seinillä siinä huoneessa, jossa nyt olet?
-itse tekemä vesivärityö,2 tyttären tekemää kuvateosta, tuntemattoman alakoululaisen tekemä grafiikka, 3 lintutaulua, 1 simpukkataulu, 1 itäsaksalainen minitaulu, 1 kolmiulotteinen hedelmäasetelma ja kello

13. Oletko nähnyt mitään outoa viime aikoina?
-pyöräilijä huusi moottoripyörätuolilla ajavalle naiselle, että jäät vielä alle

14. Minkä elokuvan näit viimeksi?
-Bark

15. Jos sinusta yhtäkkiä tulisi monimiljonääri, mitä ostaisit ensiksi?
-Maalaistalorykelmän tai vanhan koulun joen läheltä, sinne saisivat kaikki rakkaat tulla elämään tai kylään

16. Jos voisit muuttaa yhden asian maailmassa, riippumatta rahasta, syyllisyydestä tai politiikasta, mitä tekisit?
-Pistäisin teollisuuden kaikkialla maailmassa noudattamaan päästölakeja, alkaen kaksikymmentä vuotta sitten

17. Pidätkö tanssimisesta?
-Juu, omaksi iloksi

18. Sulje silmäsi hetkeksi ja kirjoita ensimmäinen asia, joka tuli mieleesi.
-Horse

19. Mikä on tämän päivän pääruokasi?
-Broilerin rintafileitä ja sekavihanneksia

20. Voisitko harkita asuvasi ulkomailla?
-En

21. Käännä päätäsi niin pitkälle oikeaan kuin pystyt. Mitä näet?
-Haukkataulun seinällä.


TYHJÄ MEEMI , ILMAN VASTAUKSIA, LÖYTYY TÄÄLTÄ

11.7.07

Vincent Van G.

Tänään on mennyt loppu päivä ja iltakin Vincentin kanssa. Tutkin ja luin kaikenlaista Vincent Van Goghista. Laitoin jutun tuonne Vuoristoradalle. Laitoin musiikkilinkinkin.
Kuuntelin Don McLeanin Vincentiä.
Ja itkin.
Ihan himmeenä.

Tsygenaut - se pyörii

Tsygen huolto olkkarin lattialla.
1.
Varaa huoltotarvikkeet valmiiksi esille. Työkalukassi, se, joka näyttää Maija Poppasen kassilta ja jossa on myös vasara. Erilaisia avaimia ja vääntimiä. Aholaidan vanhasta yöpaidasta leikattuja puuvillariepuja, ei haittaa, jos kainalossa oli reikä. Ompelukoneöljyä ja valkoista vaseliinia. Suihkupullossa Tolua ja vettä. Murukahvia possumukissa myöhempää hermojen menetystä varten. Käännä pyörä ylösalaisin vanhan, naapurilta saadun, aidon itämaisen maton päälle. Se, josta varisee alapuolesta kuivanutta kumia.

2.

Rasvaa vaseliinilla ketjut pyörittäen polkimista pyörää, myös alapuolelta. Puhdista lopuksi puuvillarievulla. Jos ketjut ovat erityisen likaiset, ne tulisi pestä ennen rasvausta. Likaisuuden voi todeta kuulokokeella, mikäli pyörää polkimista pyörittämällä ketjuista kuuluu ratisevaa ääntä, ne ovat likaiset. Toinen tapa todeta ketjujen likaisuus on katsoa niitä läheltä, jos niissä näyttää olevan kovasti muutakin, kuin ketjun väkäsiä, ne todennäköisesti ovat likaiset.

3.

Puhdistele öljytyllä rievulla kaiken maailman kolosia ja napoja. Niitä ei saa puhdistaa Pledillä eikä yrittää saada niistä rasvaa irtomamaan TV-mainoksen aineilla. Niiden kuuluu olla hieman öljyisiä tai rasvaisia. Voit myös käyttää valkovaseliinia rätissä. Jos joihinkin kohtiin on tullut ruostetta, ne olisi hyvä poistaa puuvillarätillä, jossa on tilkka bensaa. Minä en viitsinyt sammuttaa tupakkaani (*). Lisäsin ylimääräistä vaseliinia ruostekohtiin ja käsittelen ne joskus myöhemmin, erikseen.

4.

Murtuneen seisontatuen rakensin uudelleen vanhasta jämästä, rikkinäisestä ruuvimeisselistä, pakettiteipistä, yhdenkoon polvisukasta ja vanhasta lenkkarin narusta.

5.
Valuta ompelukoneöljyä vaihde- ja jarruvaijereiden öljyreikiin.

6.
Puhdista lopuksi pyörä ensin sen ollessa selällään, nosta se sitten pystyyn ja puhdista loputkin kohdat. Puhdistamiseen käy hyvin rätti, johon on suihkautettu hieman Tolu-vesi-seosta. Pyörää ei välttämättä kannata kastella pestäessä. Loppusilauksen saat ottamalla sen toisen Aholaidan yöpaidasta leikatusta palasta, kiillota silla maalatut osat. Muista antaa niiden öljyjen ja rasvojen olla siellä navoissa. Pumppaa kumit. Jos kumi on hajonnut, paikkaa se tai vaihda kumia. Huom! polkupyörän korjauspakkauksessa mukana oleva liima voi aiheuttaa yliherkkyyttä, sitä ei suositella muiden kuin polkupyörän kumien paikkaamiseen.

7.

Ota pyörästäsi valokuva olohuoneen sohvan edessä. Kun liikut kotona, älä koske oviin tai yhtään mihinkään, ennenkuin olet pessyt kätesi astianpesuaineella ja lämpimällä vedellä.

8.
Etsi kypärä. Säästät puolisen tuntia ajastasi, kun laitat kypäräsi hattuhyllylle. Itse etsin vaatehuoneesta, komeroista ja piirongin laatikoista. Loppujen lopuksi kypärä oli siellä, missä tietenkin kaikki pitävät kypärää; kirjahyllyssä.

9.

Koeajon paikka. Täällä meni kaikki hyvin, pyörä kulki kuin tuuli, ei kuulunut nitinää, ei natinaa. Ainoastaan vahingossa otin mukaani väärän pumpun. Tuo kuvassa näkyvä pumppu sanoo kyllä kovasti suh-suh, mutta se on niin kierrätysystävällinen, että ilmasta 95% menee kiertoon käymättä renkaan sisällä. Käväisin kaupassa pyörähtämässä ;-) Huomenna lisää urheilua.

*) oikeasti en kyllä polttanut, poltan kyllä sisällä, mutta vain veskissä.

10.7.07

Muuttuvat kasvot

Tänään olen harjoitellut Sliden:n kanssa tekemään joitakin kuvasarjoja. Galleriassa on nyt pari. Tämä viimeinen, Faces 2004-2007, vähän järkytti itseäni. Mitä oikein on tapahtumassa, naama ja muoto muuttuu koko ajan. On huonoja päiviä ja on hyviä päiviä. Yksi on varma, hiukset ei kasva tähän päähän sen melkein kaljuksi ajelun jälkeen. Vaan onhan noita ponnareita ja peruukkeja, eikä tämä lyhytkään hassumpi ole.

Tänään voitin hedelmäpelissä. Pelasin yhden euron ja lähdin pois yhdeksän euron kanssa. Jippii, heti menin ostamaan puoli litraa mansikoita. Kokeilen illalla niitä syödä. Suu vaan niin helposti hajoilee mansikoista, ei voi paljoa syödä. Sitten olin muistelias ja muistin että 3-sataset D:t loppui ja löysin kuin löysinkin reseptin ja kävin apteekissa hankkimassa lisää. Samalla ostin alle neljä euroa maksavan antihistamiinipakkauksen, silmät olivat taas tänä aamuna sen verran värittyneet, että jarrut vain kirskuivat ostarin risteyksessä, kun meikä katsoi autoilijoita kohti ;-)

Tänään tulee Australian prinsessa, inhoan siinä sitä yhtä osallistujaa jotenkin, onneksi pysyy siellä Australiassa eikä tule tänne mulle kuittailemaan. Ja sitten tietysti yksi mun lemppari, Todistettavasti syyllinen. Lily Rushin kaksi kissaa ovat niin suloisia ja nyt on löytynyt sitten sellainen mieskin Lilylle. Mies, jolla myös on kissoja.

Olivia (orange female cat) and unnamed, white female cat in the crime series Cold Case. Both are pets of Detective Lilly Rush. In season 1, Detective Rush's boyfriend Kite nicknamed Olivia "Cyclops" as she only has one eye, and the white cat "Tripod" as she only has three legs. Both cats are recurring characters and appear in multiple episodes and seasons.

9.7.07

Pyykkipäivä

Kyllä sai itseään potkia persuuksille, että jaksoi lähteä raahaamaan pyykkejä pesutupaan. Olisi niin mieli tehnyt laistaa moinen ähellys, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Enää lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet pitää hakea kuivaushuoneesta. Tänään ei olisi pyykki kuivanut kotona, on tuota kosteutta vähän muuallakin kuin omassa naamassani. Kaksi reissua siis on jo kavuttu ja kolmas tehdään tunnin kuluttua tai jotain sinne päin.

Eilen olin M:n luona näyttämässä miten mesestä ladataan jonkun lähettämä laulu. Kyösti se sitten lopulta laulaa luikautti kaiuttimista niin tosissaan, että kylässä ollut pikkutyttö heräsi kesken päiväunten. Mutta kyllä se aurinkoinen hymy kohta löytyi, kun vellipullo saatiin hollille.

Lupasin vielä käydä laittamassa uuden meseversion ja Skypen. No tuota skypee piti äsken ladata ja kokeilla. Soitin ilmaisen 5 minuutin puhelun äitykälle. Tietokoneella. Ilmaiseksi. Jos kaverillakin on Skype ovat soitot Skypesta Skypeen ilmaisia. Täällä ne yleiset tiedot, mikä on ilmaista ja mikä maksaa. Ja kyllä, jos lataa saldoa, voi soitella äitykälle tai muille, lanka- tai kännynumeroihin aika halvalla, siis tietokoneella. Taksoja Finlandissa. Plus yhteysmaksu.

No tulipas nyt melkein mainos, intoilin hiukkasen. Kuulostaa mielekkäältä, täytyy perehtyä paremmin, nyt on mentävä hakemaan lakanat kuivaushuoneesta, tulee jo kiire! Heippa!

8.7.07

Tilastoja tutkimassa

Suomen Kuvalehden jutussa sanotaan sattuvasti, että kohta marijuanan hankkiminen ja polttaminen on helpompaa, kuin tupakointi. En todellakaan väitä, että tapa olisi terveellinen ja sellaisille, joilla on esim. astma, se on myös passiivisesti hengitettynä vaarallista. Ja kaikille niille, jotka ovat osoittaneet tahdonvoimaa ja päässeet eroon huonosta tavasta, nostan hattua ihan oikeasti.

Mutta se tapa ja suuruusluokka, jolla yhden addiktion kimppuun käydään ei oikein mene kurkustani alas nielemättä ja siksi olen tänään tutkinut tilastoja suomalaisten kuolinsyistä.Nyt aletaan jo puhua koko tupakoinnin kieltämisestä, kotona ja puutarhassa ;-) Ihan sama saatan itsekin lopettaa sen tavan, mutta tavallaan tässä kieltolakiasiassa ei ole oikein tuntuvia perusteita. Jos ollaan kitkemässä jotain tosi vaarallista Suomen maastamme, pitäisi olla aika vankat tilastot perusteena, että kyseinen myrkky tappaa, sekä sisään hengitettynä että jo pelkällä hajullaan. Kalan perkeetkin haisee mädäntyessään kaamealta, mutta ei ole osoitettu mitään yhteyttä hajusta aiheutuviin sairauksiin.

Ja siellä kapakoissa kun ei nyt saa enää tuprutella. Mahtoi siinä henkilökunta olla H.Moilasena, kun huomasivat, että heidän suojelemisensa sisälsi myös henkilökunnan tupakointikiellon. Niistä tilastoista, kyllä se pitäisi olla viina, joka sieltä kapakoista ja kaupoista pitäisi kieltää, jos meinaan haluaa vaikuttaa ehkäisevästi työikäisen väestön kuolemiin. Ja voi, voi, mielenterveyshuolto ei ole oikein mukana seurannut tässä hyödyttömiksi tehtyjen ihmisten itsemurhien ehkäisyssä. Se kun katsos on niin, että täysin työkykyisiä ihmisiä siivotaan voittoa tuottavista firmoista ja työt annetaan lasten tehtäviksi Kiinaan. Täällä Suomessa sitten eletään köyhyysrajalla monissa perheissä ja alkaahan se sairastuttaa mieltä. Liikenne ei myöskään ole kovin turvallinen ajatus hengissä pysymisen kannalta. Sepelvaltimotaudit ovat aika korkealla kuolleisuustilastoissa, lihavuus on yksi kärkinimittäjistä tässä taudissa, alkoholi myös, stressi (sekä työssä että työttömänä) ja sitten tietenkin se tupakka, yhtenä riskitekijänä.

Sydäntautiliitto: Sepelvaltimotauti
Elämäntavat
(joihin voidaan vaikuttaa)

  • Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, kolesterolia ja energiaa sisältävä ruokavalio
  • Tupakointi
  • Runsas alkoholin käyttö
  • Vähäinen liikunta
  • Stressaava elämäntapa

Biokemialliset ja fysiologiset tekijät (joihin voidaan vaikuttaa)

  • Suuri seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus (LDL-kolesterolipitoisuus)
    Kohonnut verenpaine
    Pieni seerumin HDL-pitoisuus
    Suuri seerumin triglyseridipitoisuus
    Suuri veren glukoosipitoisuus/diabetes
    Lihavuus
    Trombogeeniset tekijät
Ja tässä kaivamani nämä tilastot Stakesilta:

Niistä vielä, että naisilla rintasyöpä on pitänyt ykköspaikkansa, mutta sepelvaltimotaudin on ohittanut alkoholisyyt. Miehillä alkoholisyyt ovat ohittaneet sepelvaltimotaudin. Ja itsemurhat ovat kummallakin sukupuolella keskimäärin nelostilalla. Aika korkealla ovat myös tapaturmaiset kuolemat. Ihan tuonne loppuun laitoin, niin ikään Stakesilta SotkaNetistä etsimiäni tietoja vv 2000-2005 Huume- ja alkoholitilastoa sekä Mielenterveystilastoa samoilta vuosilta. Niitä lukiessa hiukan ihmetyttää tämä liian yletön tupakan kimppuun käyminen. Tulee pakollakin mieleen näin maalaisjärjellä, että TUPAKKA on isolla, ettei tarvitse tuhlata suurempiin asioihin rahaa. Nehän tupakkapäätökset eivät mitään maksa, paitsi kapakinomistajille, jotka joutuivat tekemään sitten ihan turhaan kalliitakin tupakointieriöitä muutamia vuosia sitten..... Kyllä, jos samalla tarmolla tartuttaisiin mielenterveyden hoitoon ja yhteiskunnasta eriytettyjen eli siis poispotkittujen tilanteeseen, vanhusten asemaan, eläkeläisten toimeentuloon. Mutta, voi, voi, sehän maksaa ihan liikaa. Sopii pelkkiin vaalipuheisiin, tietty ne kampanjatkin maksaa, mutta se raha meneekin hyvään tarkoitukseen.


Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2005

Miehet

Naiset

Sija

Kuolemansyy

Kuolleiden määrä

%

Sija

Kuolemansyy

Kuolleiden määrä

%

1.

Alkoholisyyt

1 309

17,1

1.

Rintasyöpä

355

10,7

2.

Sepelvaltimotauti

1 268

16,6

2.

Alkoholisyyt

354

10,6

3.

Tapaturmat
siitä - maaliikenne
- kaatumiset

980
183
268

12,8
2,4
3,5

3.

Tapaturmat
siitä - maaliikenne
- kaatumiset

250
52
48

7,5
1,6
1,4

4.

Itsemurhat

592

7,7

4.

Itsemurhat

224

6,7

5.

Keuhkosyöpä

405

5,3

5.

Sepelvaltimotauti

190

5,7

6.

Aivoverenkierron sairaus

299

3,9

6.

Aivoverenkierron sairaus

169

5,1


Muut kuolemansyyt

2 791

36,5


Muut kuolemansyyt

1 788

53,7

Työikäisenä kuolleita miehiä yhteensä

7 644

100,0

Työikäisenä kuolleita naisia yhteensä

3 330

100,0


Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2004

Miehet

Naiset

Sija

Kuolemansyy

Kuolleiden määrä

%

Sija

Kuolemansyy

Kuolleiden määrä

%

1.

Sepelvaltimotauti

1 319

17,5

1.

Rintasyöpä

324

9,9

2.

Alkoholisyyt

1 231

16,3

2.

Alkoholisyyt

314

9,6

3.

Tapaturmat
siitä - maaliikenne
- kaatumiset

925
172
217

12,3
2,3
2,9

3.

Tapaturmat
siitä - maaliikenne
- kaatumiset

301
68
48

9,2
2,1
1,5

4.

Itsemurhat

670

8,9

4.

Sepelvaltimotauti

227

6,9

5.

Keuhkosyöpä

394

5,2

5.

Itsemurhat

210

6,4

6.

Aivoverenkierron sairaus

344

4,6

6.

Aivoverenkierron sairaus

191

5,8


Muut kuolemansyyt

2 659

35,3


Muut kuolemansyyt

1 715

52,3

Työikäisenä kuolleita miehiä yhteensä

7 541

100,0

Työikäisenä kuolleita naisia yhteensä

3 282

100,0



Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2003

Miehet

Naiset

Sija

Kuolemansyy

Kuolleiden määrä

%

Sija

Kuolemansyy

Kuolleiden määrä

%

1.

Sepelvaltimotauti

1 356

18,5

1.

Rintasyöpä

325

10,6

2.

Alkoholisyyt

1 016

13,8

2.

Alkoholisyyt

267

8,7

3.

Tapaturmat
siitä - maaliikenne
- kaatuminen

917
186
217

12,5
2,5
3,0

3.

Sepelvaltimotauti

216

7,1

4.

Itsemurhat

687

9,4

4.

Itsemurhat

210

6,9

5.

Keuhkosyöpä

375

5,1

5.

Tapaturmat
siitä - maaliikenne
- kaatuminen

199
59
39

6,5
1,9
1,3

6.

Aivoverenkierron sairaus

358

4,9

6.

Aivoverenkierron sairaus

183

6,0


Muut kuolemansyyt

2 629

35,8


Muut kuolemansyyt

1 655

54,2

Työikäisenä kuolleita miehiä yhteensä

7 338

100,0

Työikäisenä kuolleita naisia yhteensä

3 055

100,0


Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2000

Miehet

Naiset

Sija

Kuolemansyy


Kuolleiden määrä

Sija

Kuolemansyy

Kuolleisuus/
100 000 henkeä

Kuolleiden määrä

1.

Sepelvaltimotauti


1 515

1.

Rintasyöpä

21

368

2.

Alkoholisyyt
- alkoholimyrkytykset


1 015
285

2.

Sepelvaltimotauti

15

255

3.

Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)
- liikenne, kuljetus
- kotitapaturmat
- myrkytykset


888

268
200
107

3.

Itsemurhat

14

241

4.

Itsemurhat


764

4.

Alkoholisyyt

14

240

5.

Keuhkosyöpä


371

5.

Aivoverenkierron häiriö

14

233

6.

Aivoverenkierron häiriö


316

6.

Tapaturmat

13

225

7.

Muut kuolemansyyt


2 286

7.

Muut kuolemansyyt

96

1 640

1.-7.

Työikäiset yhteensä


7 440

1.-7.

Työikäiset yhteensä

187

3 202




Alkoholi ja huumeet

2000

2001

2002

2003

2004

2005

Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

11,3

8

7,7

7,9

7,8

7,4

Alkoholia runsaasti käyttäviä 25-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

32,7

35,9

33,1

33,7

37,1

36,2

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

7

7,3

7,6

7,7

8,2

8,2

Alkoholikuolleisuus 35-64 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

55,9

55,6

53,2

56

68,2

73,4

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta

4,4

4,4

4,4

4,7

5,2

4,9

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

25,96

25,96

19,49

19,49

21,63

21,63








Mielenterveys

2000

2001

2002

2003

2004

2005

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-12 -vuotiaat, lkm

340

374

463

551

503

454

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 13-17 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

7,4

8,1

8,9

9,5

9,6

9,9

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

25,3

28,8

32,2

35,2

39,1

42,1

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

62,7

64

67,5

70,2

74,8

77,5

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

9,9

9,6

9,9

9,7

9,9

10

Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

148,1

148,7

153,8

156,5

164,1

173,3

Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17-74 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

448,8

437,5

438

421,7

414,2

394,4

Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

284

286

264

270

259

241

Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa 0-17 -vuotialla

440

523

499

478

508

477

Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa 18-24 -vuotialla

404

475

447

456

413

387

Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa 25-64 -vuotialla

2802

2857

2623

2675

2598

2681

Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa 65 vuotta täyttäneillä

420

404

403

390

401

406

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

375,8

368,3

368,6

357,8

353

339,3

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-6 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

6,2

5,4

5,1

7,9

6,2

6,6

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

361,1

381,5

372

381,7

386,5

399,9

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 18-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

364,2

414

421,6

406,1

422,5

393,4

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

479,6

460,8

462,8

444,9

431,4

413

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

320

300,4

287,7

280,5

277,2

260,6

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

168,4

160,7

167,2

169

186,2

191,6

Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 0-17 -vuotiailla

744

694

653

702

716

806

Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 18-24 -vuotiailla

917

1045

1068

1075

1028

1025

Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 25-64 -vuotiailla

6941

6962

7098

7133

7479

7626

Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 65 vuotta täyttäneillä

1434

1503

1514

1676

1741

1876

Unettomuutta ja/tai masentuneisuutta viimeksi kuluneen kuukauden aikana 25-64-vuotiailla, % vastaavanikäisestä väestöstä

29,8

29

28,8

28,8

27,5

26,7

Unettomuutta pitkäaikaisesti tai toistuvasti viimeisen kuukauden aikana kokeneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä työllisestä väestöstä

21,7



23,8




7.7.07

Harvinainen päivämäärä


07.07.07

Kelailin tuossa, että minun elämäni aikana ehtii, toivottavasti, olla 12 tuollaista päivämäärä, minulle eka oli vuonna 2001 tammikuun 1. eli 01.01.01 ja viimeinen olisi vuonna 2012 joulukuussa 12. päivä eli 12.12.12. Sitten tuleekin 88 vuoden tauko, minua ei ole silloin enää vuonna 2101 ja on siinä muutama muukin jo poistunut kauppajonosta. Mahdolliset, nyt vielä syntymättömät lapsenlapsetkin ovat silloin jo mummoja tai pappoja. Äitinikin kokee vain nämä 12 vuoden aikana kerran vuodessa tulevat päivämäärät, edelliset kun ennen vuotta 2001 olivat vuonna 1912 joulukuun 12, eli 12.12.12. Onpa mielestäni jännää tämä.

Tänään seisoskelin kameran ja sateenvarjon kanssa ulkosalla ukkosta odottelemassa, jyrisi, ei salamoinut. Mutta satoi ja innostuin ottamaan sateessa kuvia. Tässä kuva partsilta, tuo näky on niin ihanan tuttu ja lempeä itselleni, siitä tulee voimaa. Siis paljon puita, tuttu talo ja sateen rauhoittava ropina. Galleriassa on muutama kuva, lisää kunhan jaksan katsastaa. Pistin tuon Leffalootan tilalle sitten tuollaisen Lempparini- osaston, siellä voi käydä vakoilemassa musiikki- ja leffamakuani. Ja taas jälleen kerran, pelkästä tekemisen innosta. Kivaa näperrellä tuollaisia.

6.7.07

Kommentoinnista vielä

Hei otin siis sanavahvistuksen taas pois. Se sekoilee nyt sitten taas SE.Nyt pitäisi toimia ja jos haluat nimesi, vaan et www-osoitetta, käytä "Muu" ja täytä vain nimi. *vih-vih-vih*

Terveisiä Vallilasta


Tänään lähdin hakemaan Jamin erikoismuonaa Vallilasta. Jamilla on oma lääkäriasema Mäkelänkadulla ja upea paikka onkin. Ihania ja ammattitaitoisia ihmisiä, jotka osaavat puhua myös emännille :-) Vallilan Eläinlääkärisema kotisivu täällä. Suosittelen täydestä sydämestä. Siellä on nykyään myös käytösneuvontaa, jos on koiruliinin kanssa ongelmia.

Tänään ostin kokonaisen jäädytetyn kukonpojan ja väänsin muovipussiin sille ihkaoman marinaadin, johon laitoin Pan-suolaa, hedelmäsokeria, kuminaa, valkosipulijauhetta, paprikaa ja rypsiöljyä. Jo on kumma, jollei tule hyvä kana.

Tänään olen ollut nenä kiinni tietsikassa suunnittelemassa kaikenlaista, kivaa on ollut. Sainpa juuri eemelin, ettei kommentointi onnistu.

Otanpa pois tuon sanavahvistuksen NYT.


Palaillaan.

5.7.07

Ponnari piukkana


Tänään tarttui tukkaani ponnari. Juu, ihan hyppäsi tuolta kylppärin naulasta ja ripustautui tynkähiuksiseen päähäni. Kuvat otti rakas ystäväni, jonka kanssa istuimme puistossa varmaan kolme tuntia. Selvinpäin. Tai no... ponnaripäin. 27 asteen olkkarilämmöstä johtuen pyörä sai edelleen jäädä nojaamaan nojatuoliin. Senhän takia sen nimi on nojatuoli. Että pyörä voi siihen nojata. EI kyllä nyt on pakko laittaa ruokaa lautaselle, alkaa olla niin outoja juttuja ja hihityksiä tässä kirjoituksessa. Tässä vielä profiilikuva:

Nyt soi


Within Temptation What have you done now? Kolisee niin kovaa, että koko ajan on ihonystyrät pystyssä. Hitsi mun on pakko saada tuo CD, pakko. Laitan tähän sanoista vähän suomennosta tai sen tapaista.

Välittäisitkö, jos satuttaisin sinua
Ymmärtäisit, että minun on pakko
Toivoisin, että minulla olisi muita vaihtoehtoja
Kuin satuttaa rakastamaani

(miesääni) Mitä olet tehnyt nyt?

Tiedän, että minun pitäisi lakata yrittämästä
Tiedät että niin on, ei voi kieltää
En osoita armoa sinulle nyt

Tiedän, että pitäisi lakata uskomasta
Tiedän ettei ole paluuta
Kaikki on ohi nyt
(miesääni) Mitä olet tehnyt?
(miesääni) Mitä olet tehnyt nyt?

Olen, olen odottanut sinunlaistasi
Mutta nyt liu'ut pois
Mitä olet tehnyt nyt?
Miksi? Miksi kohtalo pistää meidät kärsimään?
Välillämme on kirous
Sinun ja minun välillä

(miesääni) Mitä olet tehnyt?
(miesääni) Mitä olet tehnyt nyt?
(miesääni) Mitä olet tehnyt?
(miesääni) Mitä olet tehnyt nyt?

Välittäisitkö, jos tappaisin sinut?
Välittäisitkö, jos yittäisin?

Koska sinusta on tullut pahin viholliseni
Kannat vihaa, jonka minä tunnen
Kaikki on ohi nyt

(miesääni) Mitä olet tehnyt?
(miesääni) Mitä olet tehnyt nyt?

Tästä tulikin mieleeni, että seuraavaksi taidan laatia Katilin lempimusiikkilistan. Jup, niin teen....hirvee homma, täytyy pitää älytön rankkaus, muuten tulee 100-sivuinen.

Etsijöitä & Löytäjiä


Mulla on aika monenlaisia sivuja ja laskurin hakusanaluettelo on joskus näinkin monitahoinen. Kiitos kaikille sivuillani kävijöille, toivottavasti löytyi tietoa edes vähän. Tuosta ilmakiväärien maalitaulusta en ole ihan varma. Voileipäkakku on edelleen ykkönen, toivon, että jollekulle on ollut hyötyä sen teko-ohjeesta reseptisivullani. Cupid's Chokehold ainakin löytyi tästä blogista YouTube-linkkinä ja Vuoristoradalla oli esittely Canvas-leffasta sekä Näkä Närhen kirje ja laulu.

voileipäkakku / voileipäkakun koristelu / maniatesti / kiihtynyt pulssi / depressiotesti / synnynnäinen kohonnut triglyseridi / maailman suurin penis / näkä närhi / voileipäkakku koristelu / valkosipuliöljy / lihaton / canvas pantoliano harden / b6 vitamiini vuorokausiannos / ruoan koristelu tarvikkeet / voileipäkakku kuvia / hp bbq-kastike / lohikakku / sämpylä resepti / ilmakivääri maalitaulut / deprakine / blogi lapinlahden sairaalasta / cupid's chokehold - gym class heroes kuuntele netissä / yleinen ahdistuneisuus / voileipäkakku resepti / testit / unissakävely

4.7.07

Sanavahvistus

Sori oli pakko ottaa sanavahvistus tässäkin blogissa käyttöön, kun alkoi tulla häiriökommentteja ulkomailta. Kokeilen sitten UuEsAan syntymäpäivän jälkeen taas ilman.

Sykkeli olohuoneessa



Tänään sen sitten kannoin ylös kauppamatkalta palatessa. On meinaan nyt sykkeli olkkarissa. Jami on siihen rauhassa saanut nyt tutustua,

hyvin varovasti, rämisemättä kellautin pyöräni vanhalle matolle nurin niskoin. Arvaan kyllä, että jos jokin kova ääni kuuluisi, kissaparkaa vietäisiin.


Täytyykin sen vuoksi tukea tuota pyörää kunnolla siksi ajaksi, kun se on vartioimatta. Tai kellauttaa nojatuolia vasten jo valmiiksi.

Teinpäs sen! Teinpäs sen!
Teinpäs sen! Teinpäs sen!
Teinpäs sen! Teinpäs sen!
Teinpäs sen! Teinpäs sen!
Teinpäs sen! Teinpäs sen!
Nyt se on ainakin jo kotona, huomenna alan huoltotoimet.

Lisäksi ostin vihdoin ja viimein eilen pattereita kelloihin, edelleenkin olisin halunnut ostaa sen laturin ja niitä ladattavia pattereita, mutta ei taaskaan riittänyt rahnat. No mulla nuo 1,50 maksaneet 16 patteria kestää pari vuotta ainakin, jollei kauemminkin, käytän niitä vain kelloissa. Olisin halunnut joku aika sitten myös ostaa vedettävän vekkarin, mutta arvatkaa onko niitä joka kaupassa ja jos on, niin mitä maksaa? Retrohinta nääs. Ja tämän päivän kruunasi vielä eräs hankinta, jota olen miettinyt ja märehtinyt jo kohta pari vuotta, ostin mikrokuitumopin sinipiikaani ja suihkupullon. Ostin joskus aikoinaan muutaman suihkupullon tiimarista ja ne ikäänkuin sanoi työsuhteen aika nopeasti irti, joten opettelin elämään ilman, vaan tuo mikrokuitumoppi kyllä vaatii suihkupullon kosteuttamista varten.

LISÄKSI vihdoin ja viimein laitoin ensimmäisen kerran vaiheittain ruskettavaa niveaa, se oli aika edullista niihin kaikkiin muihin verrattuna, vaan en vaan ole saanut laitettua sitä. Ennen kuin siis tänään ja vielä ennen uloslähtöä, kiva saunanlämpö ulkona tuntui erinomaisen ähkyltä juuri voidellun ihoni kanssa. Puuh! Nyt enää neljä kertaa, niin olen ruskea kuin papu, ihan ilman aurinkoa. Selän yläosan voitelussa käytin avuksi puukauhaa, saa nähdä minkälainen rusketus selkään syntyy ;-)

Kyllä nyt on hyvä mieli, arvatkaa miten hyvä.....

Leffaloota


Yöllä katsoin Saw III:sen ja se oli taas hyvä, kuten ykkös- ja kakkososatkin. Tämä kolmoispaketti toimii! Siis sehän on ihan karmea ja hirveä elokuva. Jigsaw on virittänyt pelejä viattomiksi itseään luuleville ihmisille. Mutta aina sitten kuitenkin pelin voittaminen tarkoittaa myös jonkun huonon asian parantamista. En voi kertoa kovinkaan paljon, etten paljasta liikaa. Tässä kolmososassa oli erityistä vääntöä ja kutkuttavia yllätyksiä. Saw-sarja on kyllä sitten ihan leffakauhun harrastajille, herkkähermoisille niistä menee viikon unet. Minä taasen katson leffoja leffoina, eivät pääse enää iholle, niin kuin sanotaan. Mutta sen verran kuitenkin, että tykkään hyvistä kamaluuksista.

Splatterit eivät enää jaksa niin kiinnostaa, nehän on oikeastaan ihan idioottimaisia tomaattisosesekoiluita, joissa ei juonella paljon ole sijaa. Jotkut Halloween-leffat olisi voitu lopettaa ekan osan jälkeen. Ne on suunnattu enemmän, splatterien tapaan, jenkkinuorisolle, joka sitten kirkuu aivot narikassa ja jopa opettelee vuorosanat ulkoa. Valkokankaalla voisi ihan yhtä näyttää vaikka hauskoja kotivideoita, mieluusti vielä kaikki ne kohtaukset, joissa kaadutaan. Sellainen Loiri-kansa. Sitten taas nämä maailmanpelastusspektaakkelit alkavat jo haukotuttaa. Biljoonia pannaan tavaraa ja lopuksi aina USA pelastaa koko maailman, koira pelastuu kuin pelastuukin ja muka tavikset sankarit rakastavat toisiaan ikuisesti. Liika on niitäkin liikaa. 28 Day Later ja nyt vaikka tämä Children of Men ovat uudemman suunnan näkökulmia maailman loppuihin, kuin myös vanha kunnon The Day of the Triffids. Ne jättävät aina ajateltavaa.

Oikein hyvin tehdyistä kauhuleffoista ekana on aina The Shining. Yksi monista lempikohtauksistani on se, jossa Jack Nicholson on niiiiiiin hyvä matkiessaan roolivaimonsa puhetta. Muistan, kun lapseni oli vielä kotona, että harjoittelin tuon nimenomaisen Jackin kommentin "As soon as possible" ja harjoittelin vielä nostamaan kulmiani samalla tavalla. Tätä rakas lapseni sitten halusi nähdä teltalla, uudestaan ja uudestaan. Äitiä matkimassa Jackia.

Shiningissa jo itsekin osaa melkein vuorosanat ulkoa, laskin tuossa kerran, että olen katsonut leffan nauhurilta nelisenkymmentä kertaa. Aina vaan on hyvä. Vaikutuksen on tehnyt myös Rosemary's Baby ja Blair Witch Project. No niitä hyviä leffoja on niin paljon, että päätin laittaa tuohon sellaisen suosikkileffalistan sivulaatikkoon. Katin leffat elikä LEFFALOOTA.

TRAILERIT:
SAW I
SAW II
SAW III
CHILDREN OF MAN

3.7.07

Eka leffa norjaksi

No melkein, aloitin Children of Men elokuvalla ja koska DVD on ollut liian kauan käyttämättömänä, ei kaukosäätimen kaikki säädöt toimineet. Ja kun elokuvan oletuskäännöskieli oli norjaa, niin norjaksi sitten katselin puoleen väliin asti. Norjalaisella tekstillä ja hiukan murteisella englanninenglannilla jotenkuten pysyin kärryillä. Sitten sain tekniikkakohtauksen ja tutkin säädintä sillä silmällä. Mietiskelin, että nappulat pinnalla ottaa kiinni johonkin sisällä, joten jos hiukan raottelen säätimen kuorta, voi homma piristyä sisällä. Ja hei! Arvatkaa mitä, kyllä, säädin alkoi toimia ja loppuleffa oli tekstitetty suomeksi. Mua ei haittaa, jos ei ole englanninkielisessä leffassa tekstiä lainkaan, mutta norjaksi ne tekstit hiukan hämäsi. Det er ham eli se on hän. Elokuva oli aivan ihana ja varsinkin sen lavastukset oli huimaavia. Loppupuolen kohtauksissa varsinkin. Tarina oli myös mielenkiintoinen.

Clive Owen on hyvä näyttelijä ja tässä hän oli roolissaan kuin kala vedessä. Huomasin juuri Clivestä Wikissä hassun asian, meillä on tismalleen sama syntymäpäivä, hän vain syntyi tasan kymmenen vuotta minun jälkeeni.

Nyt koittaa kohta Saw III:sen vuoro.

Kalkkia, kauhua ja uutta suolaa suihkun jälkeen

Oikeesti, mä kävin tänään suihkussa ja pesinkin oikein perusteellisesti. Niille, joille asia on vieras, suihkuun meneminen on minulle saavutus, muuten kyllä pesen itseäni joka päivä, hiukset silloin tällöin; lavuaarissa. Mutta siis tänään päivä alkoi reippaasti kunnon kastelulla. Ja toinen upea saavutus oli, kun vihdoin sain marssittua apoteekkiin ja ostettua D-Calsoreita, kynnet on niin kynityt, ettei napsaustakaan kuulu, kun pöytää naputtelen.

Videokiskan kohdalla sain idean mennä vuokraamaan kunnon kauhua. Ja kuinskas ollakaan, tänään sai kaksi DVD:tä yhden hinnalla. Minähän tulin ihan kahjoksi siellä hyllyn luona. Aiemmin elämässäni vuokrasin usean kerran viikossa, se oli silloin palkantuloaikana. N7yt on hieman harvemmin tullut käytyä. Olin jo valinnut Ihmisen pojat-elikäs Children of Men filmin, jonka olin aikoinani päättänyt katsoa, kun siitä pätkän elikkäs trailerin ekan kerran näin. Siinä vuonna 2027 maailman nuorin ihminen kuolee 18-vuotiaana ja elinvoimansa menettänyt ihmiskunta raahustaa kohti tuhoaan. Mutta sitten......eräs nainen on kuin ihmeen kaupalla tullut raskaaksi ja yhden virkamiehen tehtävä on suojella naista ja lasta. Toiseksi leffaksi valitsin SAW III:n. Ykkösen ja kakkosen jo olen jännittänyt pakarat valkeina. Näissä Saw-leffoissa on uusi kauhuidea, joka on tavallaan ahdistavaa, mutta sitten taas loistavasti kirjoitettua kauhua. Tänä yönä ei nukuta....ennen kahtatoista. ;-)

Päätin jatkaa taistelua kiloja vastaan ja hankin Pan-suolaa ja maustamattomia ruoka-aineita. Juuri nyt on kauhea nälkä ja eka filmi menee DVD-soittimeen. Jännää.

Pistin sitten vähän blogia uuteen kuosiin, jälleen kerran. Vaihtelu virkistää, ainakin kirjoittajaa täällä. Tuossa on naakka kotikadulla suojatiemerkin päällä Gimpattuna.

2.7.07

Mörköpilviä liikkeellä

Äsh tuo lehmänlämmin, kostea ilma on takaisin taas. Uhkaavan näköisiä pilviä kokoontuu, mutta taitavat olla vain palavereja, ukkosta ei ole räjähtänyt vielä, kaukaista murinaa kuului päivällä. Aamulla heräsin kahdeksalta ja ryntäsin kahvikupposen kanssa koneelle katsomaan tiliäni. Juu, kyllä oli laitettu täysi päiväraha minulle. Muistan kyllä käyneeni ulosottovirastossa keväällä, pyysin sitä omaa viskaalia, mutta paikalle tuli joku toinen mies, joka sanoi, että asioitani hoitaa nyt kolmas mies, joka siis ei ollut paikalla sillloin. Kipittelimme viraston eräseen huoneeseen ja hän katsoi koneelta sekä kertoi, että kesäkuu on ensimmäinen mahdollinen maksuvapaa. En minä siinä nyt mitään kauppoja sitten tehnyt, olinpa vaan uteliaalla päällä, varmuuden vuoksi ja tämä toinen mieskin pyysi minua sopimaan sen kolmannen miehen kanssa sitten asiasta vaikka puhelimitse. Sitä en tehnyt. Onneksi sain sossuvirkailijan kiinni ja pyysin saada maksaa nyt saman tien takaisin heinäkuun toimeentulotuen, hän antoi tilinumeron ja minä maksoin. Homma hoidettu. Kätevää. Sitten rupesi ihan possuna väsyttämään ja löhösin puoliksi unten mailla, kun ystäväni soitti ja menimme leipomoon kahville. Mukaani tarttui pari wienermunkkia pussissa. Niitä ei vaan voi vastustaa, helpompi on vastustaa kahvilaan menemistä.

Niin, enkä tietenkään voinut huoltaa pyörää, koska on ukkosta ilmassa ;-)

1.7.07

Kuumana grilliruokaan

Eilen illalla myöhään tuli kimmoke tekstarin muodossa. Lapsus ja kumppaninsa olivat mahat täynnä menossa telttaan makuupusseihin nukkumaan, yö oli tullut järven ylle. En viitsinyt koota telttaa tällä kertaa olkkariin, mutta kaupassa tarttui grilliruokaa mukaan. Tuolla ovat nyt uunissa. Ja juu, en sitten tänään huoltanut pyörääni, onhan sentään sunnuntai ja kaikkea. Kyllä minulla aikaa riittää, mitäs minä tässä lomalainen, ei ole edes huomenna koulua (nyyh). Siksipä kai aionkin laittaa kännykellon soimaan extra-aikaisin ja katsastaa heti aamukahvin jälkeen sen pyörän. Sen jälkeen on aina parasta tulla takaisin himaan kunnon pesulle, siinä mitään hanskoja voi käyttää, kun ketjuja rasvaa sun muuta.

Tänään olin daideellisella päällä ja galleriassa on vähän ehkä pelottaviakin kuvia mieleni sisältä, oudoista tunteista. Toisaalta noista kuvista tuli omasta mielestäni myös aika hyviä.

Ai ai alkaa jo tuoksua ilmassa sunnuntaiherkut. Tässäpä otos cityluonnosta ja pensaanveistotaiteesta. Kotikadun varrella on tällainen pensasaita, teki mieli mennä siihen päälle kellimään ja kuvaamaan taivasta. Itse asiassa näinkin upeita pilviä, mutta korkeus ei oikein riittänyt kuvaamiseen, enkä sitten kehdannut sille aidallekaan kiivetä.


Ei kommentteja: