Virastossa oli tunteellinen hetki nyt kun toistaiseksi en tarvitse heidän apuaan. Halailtiin ja iloittiin elämäni hyvistä asioista. Tuolle ihmiselle lähetän joulukortin, se on satavarma. Hän on luotsannut minua pahojen aikojen yli ylitsevuotavalla hellyydellä ja lempeydellä. Hän on ollut varsinainen haltiatar, kiitos siitä hänelle.
Tänään on tiskaus- ja siivouspäivä. Keräilen tässä juuri inspistä. Huvittelin äsken Apophysiksen ja Gimpin kanssa ja sain aikaiseksi hemmosylinterin, joka on näkyvillä tuossa alla. Kelaan päätin lähteä huomenna viimeisen rentoutustunnin jälkeen, saanpahan koota kaikki tarvittavat dokumentit ihan rauhassa. Tosin siellä Kelassa saattaa rentoutuksen tunne kadota. Minulla on ollut ikäviä kokemuksia sieltä, että silmät kyynelissä, pahoin mielin olen ulkona pillitellyt joidenkin virkailijoiden tylyyttä. Saisipa valita kenelle menee asioimaan. Mitenkä heille selittäisin, ettei varsinainen elämän pituinen toiveeni ole ollut jonotella ja anoa erilaisia asioita henkeni pitimiksi. Ei kenkään tarvitsisi enää lyötyä lyödä ja halveerata ylimielisellä katseella ja puheilla. Vaan ehkäpä otan vain 1000-hermot mukaan, kyllä se siitä.
2 kommenttia:
Ota vaan hermot mukaan ja mä oon täällä hengessä mukana. Se on ihmeellistä, että välillä löytyy aivan superihana asiakaspalvelija ja välillä ne ovat kuin suoraan helvetistä, kokemusta löytyy täälläkin. t. marski
Sitä minäkin aina ihmettelen, itsekin asiakaspalvelijana 35 vuotta toimineena. Ei sitä omaa pahaa mieltä asiakkaille viedä, vaikka kuinka. Muistan senkin keikan, kun piti iloista musiikkia soittaa ja laulaa, vaikka veli oli juuri kuollut....
Lähetä kommentti