13.2.08

Nukuntaa ja tutkimuksia



Kauhunaamani on herätty herkissä katsojissa kammotusta, sori, mutta en vaan voi mitään sille, että taiteeni on tuon(kin) näköistä, koittakaa pärjäillä kauheimpien kanssa. Tänään väsäsin kaksi omanaamakollaasia, tuli sellainen tarve. Ja pääsinpä lehdenkin kanteen, olen mä aika..... tee itsellesi kansi täällä.

Aamulla olin labrassa aikaisin aamulla. Enpä jaksanut siitä viritellä itseäni enää muualle kuin himaan kaupan kautta. Sitten oli mojovien nokosten aika. Kun heräsin, yritin jotain vääntää, ja lopulta päätin ottaa toiset, hieman lyhyemmät nokoset. Sitten olikin jo kiva herätä ja laittaa meille ruokaa. Tutkin netissä kaikenlaisia pääkaupungin hoitopalveluita, en tullut viisaammaksi lukemastani. Olkoot nyt, joutaahan noita kysellä.

4 kommenttia:

Stipi kirjoitti...

Hei, sä oot päässy keskiaukeamalle, witsi. Teit Katat, teitä yhdistää siis muukin kuin nimi.

Nyt rupes omat mietteet naurattamaan niin paljon, että meina lirahtaa housuun. Siis jos musta tulis keskiaukeamatyttö, siitä liitteestä tulis niin paksu ettei mahtuisi postiluukusta sisään - tilaajat joutuis hakemaan 4,5 kilon pläjäyksen postikonttorista. Haaaa, haaaa, ei ne suuret tulot vaan halvat huvit.

Anonyymi kirjoitti...

Tästä tulee jokin mieleen. Olet tutun näköinen tuossa lehden kannessa. :o]

Tää onkin kiva! Täällä onkin tänään paljon Katileita ylt'ympäriinsä!

Katili kirjoitti...

Jee, tein Katat ja kyllä tää munkin painos on melko muhkea. Kato nyt, studio oli niin pieni, että vikk kuvaaja roikkui seinässä kiinni, ei näkynyt mun bikineitä ja tekokäärmeennahkaisia, vihreitä korkkareita ;-)

Katili kirjoitti...

Olisikohan jotain sukua meikäläiselle, taitaa olla. Joo nyt on Katilibuumi menoillaan. Ainoa ihmiskuvausuhri, joka antaa luvan eikä pyydä maksua ;.D