Hampaissa ollaan

Nimittäin byrokratian hampaissa. Yritin hakea asumistukea 1.10.07 alkaen ja kolme kertaa toimitin kilon verran paperia. Nyt oli tullut tänään päätös, että tukihakemus on hylätty 1.1.2007 alkaen. Enhän minä edes hakenut vuoden alusta. Kyllähän minä SEN tiesin, etten ollut oikeutettu asumistukeen ennen 1.10.07. Aaaaah, ei millään jaksaisi, ei niin millään. Olen tehnyt jonkin virheen hakemuksessa selvästi. Vaan mikäpä auttaa, kyllä se on karaistava itsensä horjumisen uhallakin ja jatkettava taistoa. Ensi viikolla lähden jälleen selvittämään asiaa Kelan toimistoon henk.koht. Toinen omituinen kirje palautuskuorineen tuli työttömyyskassasta. Pitäisi allekirjoittaa sellainen lappu, jossa myönnän jotenkin, että työttömyysrahapäätös oli virheellinen, että saavat asian hoidettua. Tämähän oli TÄYSIN normaali käytäntö työttömyyseläkettä odottavalle ja minkä minä sille normaalille jutulle voin, että päätös tuli voimaan takautuvasti viisi kuukautta ennen päivärahan maksatuksen alkua. Pelottaa, kun nämä häkkyrät on aina niin pelottavan näköisiä ja joka ainoa kerta sattuu, että on eka kerta kun näkee tuollaisia kirjeitä. No täytyy sitäkin katsoa ensi viikolla ihan rauhassa. Nyt on perjantai, eikä viitsi viikonlopuksi saattaa asioita vielä enemmän solmuun, että saa edes nukutuksi.

Tässä välissä soitin siskolle ja sain vähän rauhoituttua. Soitin työttömyyskassaan ja sieltä osattiin selittää asia ihan kristallinkirkkaaksi minulle, joten kyse on aivan rutiinijutusta. Kelaan menen käymään maanantaina.

Aamu alkoi rauhallisesti täällä, sen verran liikaa vaihdoin kylkeä ennen nousemista, että Jami söi pari kirjettä ruokapöydän päältä, no ei nyt ihan kokonaan, mutta aika riekaleina olivat. Aika jolppi keksimään uusia herätyskeinoja, mun rakas kisuliini. En voi olla vihainenkaan, nyt täytyy vaan tosi viralliset kirjeet nostaa parempaan piiloon.