Uutisista luin ilolla ja riemua puhkuen Stora Enson Kemijärven tehtaiden valtauksesta. Nonnih, nyt alkaa mummo kirjottaa. Tällä tavalla sitä asioita pitääkin hoitaa, barrikadeille, sou watun wit kaiken maailman yt-neuvotteluista ja muusta sen kaltaisesta työnantajapuolen (lue omistajapuolen) yksipuolisesta paskanjauhannasta. Sitä saa mitä tilaa, raja on tullut suomalaisillakin vastaan tässä yksipuolisessa työpaikkojen lopettamisessa. Ja tossa nimenomaisessa jutussa oli tämä Stora Enson sikailupolitiikka, että ei edes myydä, koska Stora Enso ei nyt vaan halua sellua Kemijärvellä valmistettavan. Valtaus on mieltä ylentävää uutista tämän akan silmille, jess-jess! Pitäisiköhän minun nyt jo sitten ruveta suunnittelemaan niitä rollaattorikaistoja barrikadeille, että pieneläkeläisten sorrettu joukko sinne pääsisi ylös asti vaatimaan oikeuksia. Näyttelijä-Ohjaaja Kari Väänänen on sanonut tehtaat lopettamisesta
”Täysin mulkvisti temppu. Mitä jos joskus ajateltaisiin ihmisiä, eikä pelkkiä pörssikursseja”
Siinä se, paremmin ei voisi sanoa.
4 kommenttia:
Niinpä, melkein naurattaa muakin, tää on niin tällaista, ärgh. t. marski
Mur-Mur täältäkin Marski!
Olipa muuten hyvin sanottu. Kylläpä oli, niin sulta kuin Väänäseltäkin.
Saara: :-D
Lähetä kommentti