Aamulla virkeänä ja virkaintoisena päätin lopettaa odottelun ja aloin väsätä kirjettä Kelalle. Löysin nimittäin 20.11. sähköisestä palvelusta lisäselvityspyynnön, joka ei tänäkään aamuna vielä ollut tullut postiluukusta. Nippelis nappelis näppäimet tutisi, kun ihan entiseen malliin laitoin kohta 1, kohta 2 jne. Samalla kaivoin kaapista vaadittavat tositteet ja muut todistukset. On ollut alunperin muuten hyvä tapa, kun säästänyt kaikki palkkakuitit, eli ns. tilinauhat. Tästäkin tavasta oli nyt hyötyä. Sitten printtailin netistä kaikkea tarvittavaa, päivärahan maksuhistorian ja niin lopulta oli kunnon pläjäys selvitystä valmista kauraa. Oikein tunsin, kuinka energia tihkui sormenpäistäni kirjaimiin osuessaan. Ensin suunnistin kuitenkin polille hakemaan lisää ilopillereitä, sieltä matkustin bussilla Kelaan ja lopulta ovat nyt jo toiset vaaditut lisäselvitykset jätettyinä. Tuleekohan vielä lisää? Tiedä häntä, no se on sen ajan murhe. Sen sanon, että mitenkään helpoksi ei näitä anomusasioita ole asiakkaalle tehty, täytyisi olla varsinainen byrokraatti itsekin, että kerralla menisi putkeen kaikki selvitykset ja liitteet. Ja sitä kopioiden määrää, paha juttu nyt, kun Suomestakin on paperitehtaat lähdössä haneen, tulee pian kalliiksi kopsata kymmeniä ja kymmeniä dokumentteja yhden hakemuksen taakse. Onneksi itsellä täällä on tämä tietokone ja toimiva yhteys, printtaamaan joutuu vain tosi harvoin.
Astuessani riemurinnoin Kelasta, päätin heti, että tänään bailataan. Jeeeee. Mutta kalderobi ei jostain syystä nyt (ainakaan) oikein maistu ja yhtäkkiä iski päähäni ajatus nakkarikekkereistä. Ei kun kauppaan ja tuhmien ruokien hyllyille. Tässä kaikki tarvikkeet, tuosta puuttuu vain paahdettu sipuli. Ai niin, koska minulla ei enää sattuneista (hihhi) syistä ole mikroaaltouunia, eikä ehken tulekaan, muistin lapsuudesta kun lihiksiä lämmitettiin kattilan pohjalla olevien piparimuottien päällä, tietty siellä pohjalla on myös vettä.
Astuessani riemurinnoin Kelasta, päätin heti, että tänään bailataan. Jeeeee. Mutta kalderobi ei jostain syystä nyt (ainakaan) oikein maistu ja yhtäkkiä iski päähäni ajatus nakkarikekkereistä. Ei kun kauppaan ja tuhmien ruokien hyllyille. Tässä kaikki tarvikkeet, tuosta puuttuu vain paahdettu sipuli. Ai niin, koska minulla ei enää sattuneista (hihhi) syistä ole mikroaaltouunia, eikä ehken tulekaan, muistin lapsuudesta kun lihiksiä lämmitettiin kattilan pohjalla olevien piparimuottien päällä, tietty siellä pohjalla on myös vettä.
6 kommenttia:
Nam, meilläkin on piirakoita :) t. marski
Täällä on Marski piirakat jo paremmilla metsästysmailla, oli-paha (hihi) hyvää, kaikilla mausteilla. Nyt on jahvaa illaksi ja raukea olo.
:o} Ai! Että piparimuottien päällä voisi lämmittää...? Kokeillaan ensi kerralla, kun ollaan mökillä, nimittäin ei lämpee helpolla ilman uunia...:o/
Juu Anuradha, kyllä toimii, pitää vaan olla tarkkana, kolme lihistä kaksine nakkeineen lämpenee veden kiehuessa 3 ja puol minuuttia. Mä lämmitin tänään 4 minuuttia ja otin heti kattilan pois liedeltä, oli aika mössöt altapäin lihikset, mutta namia oli.
Meillä lämmitettiin kotona lihikset leivinpaperilla hellan levyn päällä, jos ei jaksettu laittaa uuniin...enpä suosittele, sillä kerran unohdin, että olin laittanut levyn päälle(se oli kai kakkosella asteikolla 1-6) ja havahduin vasta, kun savua tuli keittiöstä -paperi oli syttynyt palamaan.
Mutta, jos oli tarkkana, ihan hyvä keino -lihistä pitää vaan välillä kääntää.
Susupetal: Hätä keinot keksii, tosiaan, tuota tapaa käyttäessä on oltava paikalla, ettei tarvitse paloautoa. Tuo kattila+piparimuotti-juttu on myös vahdittava, sitä vettä ei siellä pohjalla voi olla yli muottien ja äkkiäkös se kiehuessa haihtii, sitten on kivan näköinen kattila ;-)
Lähetä kommentti