9.11.07

Pimeät

selkääni paistaa musta
innokkain askelin
lähestyn valon valkoista
hetkeksi
sokaistuu
maailma
kasvoilleni paistaa musta

-------------------------------------
Runotorstain haaste 8.11.2007

7 kommenttia:

Sheila Juniper kirjoitti...

Tyylikäs mutta tunnelmallinen runo. 10 + ! :)

Katili kirjoitti...

*punastuu* kiitos Sheila.

Anonyymi kirjoitti...

Jännästi kiepautat mustaa tekstissä: aluksi musta paistaa selkään, lopuksi kasvoille ja siellä välissä valon valkoisuus.

Katili kirjoitti...

Tuima, kiitti, tuo tuli siitä kuvasta ihan mieleen. Kai sitten elämää.

Anonyymi kirjoitti...

Mustaa alussa ja sitten taas, mielenkiintoista. Mutta sokaistuu liiasta valosta, eikä hetkeen näe mitään.

Miguel kirjoitti...

Tässä on otetta! Musta.

Katili kirjoitti...

Genoveeva: Jotenkin se valosta sokaistuminen kouraisee minua, se on jopa pelottavaa.

Miguel: Musta on.